Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   hu Múlt 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [nyolcvanhárom]

Múlt 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
puhua puhelimessa t-lef-n--ni t__________ t-l-f-n-l-i ----------- telefonálni 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Te--foná----. T____________ T-l-f-n-l-a-. ------------- Telefonáltam. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. A- ----- id-b-n-te---onál-am. A_ e____ i_____ t____________ A- e-é-z i-ő-e- t-l-f-n-l-a-. ----------------------------- Az egész időben telefonáltam. 0
kysyä k--dezni k_______ k-r-e-n- -------- kérdezni 0
Minä olen kysynyt. K--de----. K_________ K-r-e-t-m- ---------- Kérdeztem. 0
Minä olen aina kysynyt. M-ndi--ké-d---em. M_____ k_________ M-n-i- k-r-e-t-m- ----------------- Mindig kérdeztem. 0
kertoa m-s-lni m______ m-s-l-i ------- mesélni 0
Minä olen kertonut. M-s-lt-m. M________ M-s-l-e-. --------- Meséltem. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Az---é-- -----n---t-el-esé-t-m. A_ e____ t_________ e__________ A- e-é-z t-r-é-e-e- e-m-s-l-e-. ------------------------------- Az egész történetet elmeséltem. 0
oppia t---l-i t______ t-n-l-i ------- tanulni 0
Minä olen oppinut. T--u--a-. T________ T-n-l-a-. --------- Tanultam. 0
Minä olen oppinut koko illan. E---z e-te-tanu--a-. E____ e___ t________ E-é-z e-t- t-n-l-a-. -------------------- Egész este tanultam. 0
työskennellä d----z-i d_______ d-l-o-n- -------- dolgozni 0
Minä olen työskennellyt. D--g-zta-. D_________ D-l-o-t-m- ---------- Dolgoztam. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Eg-s- -----o--ozta-. E____ n__ d_________ E-é-z n-p d-l-o-t-m- -------------------- Egész nap dolgoztam. 0
syödä e-ni e___ e-n- ---- enni 0
Minä olen syönyt. Ette-. E_____ E-t-m- ------ Ettem. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. A-----z----t-lt me----e-. A_ ö_____ é____ m________ A- ö-s-e- é-e-t m-g-t-e-. ------------------------- Az összes ételt megettem. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + unkari (1-100) MP3 unkari (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!