Lauseita

fi Junassa   »   sk Vo vlaku

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [tridsaťštyri]

Vo vlaku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Je to ---- -o----l-n-? J_ t_ v___ d_ B_______ J- t- v-a- d- B-r-í-a- ---------------------- Je to vlak do Berlína? 0
Milloin juna lähtee? K--- ---há-z- -lak? K___ o_______ v____ K-d- o-c-á-z- v-a-? ------------------- Kedy odchádza vlak? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Kedy p---e--la---- Be-lín-? K___ p____ v___ d_ B_______ K-d- p-í-e v-a- d- B-r-í-a- --------------------------- Kedy príde vlak do Berlína? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Prepá--e---ô--m p--j--? P________ m____ p______ P-e-á-t-, m-ž-m p-e-s-? ----------------------- Prepáčte, môžem prejsť? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. M-sl-m -i- že-t- -e m--- --est-. M_____ s__ ž_ t_ j_ m___ m______ M-s-í- s-, ž- t- j- m-j- m-e-t-. -------------------------------- Myslím si, že to je moje miesto. 0
Te taidatte istua paikallani. Mys-í---že s---te-------o- mi---e. M______ ž_ s_____ n_ m____ m______ M-s-í-, ž- s-d-t- n- m-j-m m-e-t-. ---------------------------------- Myslím, že sedíte na mojom mieste. 0
Missä on nukkumavaunu? K-e-je-lôžk-vý---z--? K__ j_ l______ v_____ K-e j- l-ž-o-ý v-z-ň- --------------------- Kde je lôžkový vozeň? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. L-žk-----oze- -- -a--onci--la-u. L______ v____ j_ n_ k____ v_____ L-ž-o-ý v-z-ň j- n- k-n-i v-a-u- -------------------------------- Lôžkový vozeň je na konci vlaku. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. A kde -e--ed-len-ký-vo-e-?-–----za-ia-k-. A k__ j_ j_________ v_____ – N_ z________ A k-e j- j-d-l-n-k- v-z-ň- – N- z-č-a-k-. ----------------------------------------- A kde je jedálenský vozeň? – Na začiatku. 0
Voinko nukkua alhaalla? Môž----p-- dole? M____ s___ d____ M-ž-m s-a- d-l-? ---------------- Môžem spať dole? 0
Voinko nukkua keskellä? Môže-----ť-----r---? M____ s___ v s______ M-ž-m s-a- v s-r-d-? -------------------- Môžem spať v strede? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Môžem-spa--h-r-? M____ s___ h____ M-ž-m s-a- h-r-? ---------------- Môžem spať hore? 0
Milloin olemme rajalla? Ke-y bu--me-----r-nici? K___ b_____ n_ h_______ K-d- b-d-m- n- h-a-i-i- ----------------------- Kedy budeme na hranici? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Ako-d----tr-- c------o--e-l-n-? A__ d___ t___ c____ d_ B_______ A-o d-h- t-v- c-s-a d- B-r-í-a- ------------------------------- Ako dlho trvá cesta do Berlína? 0
Onko juna myöhässä? M----a---eškanie? M_ v___ m________ M- v-a- m-š-a-i-? ----------------- Má vlak meškanie? 0
Onko teillä jotain lukemista? M-t--ni----n--č--anie? M___ n____ n_ č_______ M-t- n-e-o n- č-t-n-e- ---------------------- Máte niečo na čítanie? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? M---m ---d------n--č--n--jed--i----p----? M____ t_ d_____ n____ n_ j______ a p_____ M-ž-m t- d-s-a- n-e-o n- j-d-n-e a p-t-e- ----------------------------------------- Môžem tu dostať niečo na jedenie a pitie? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Zobu-ili-by -----a - 7.-0? Z_______ b_ s__ m_ o 7____ Z-b-d-l- b- s-e m- o 7-0-? -------------------------- Zobudili by ste ma o 7.00? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!