Дали --а---в--о- ----ерл-н?
Д___ о__ е в____ з_ Б______
Д-л- о-а е в-з-т з- Б-р-и-?
---------------------------
Дали ова е возот за Берлин? 0 Dali o----e ----- -a-B-e-l--?D___ o__ y_ v____ z_ B_______D-l- o-a y- v-z-t z- B-e-l-n------------------------------Dali ova ye vozot za Byerlin?
Ми-л-м ---- --- е мо-то--е---.
М_____ д___ о__ е м____ м_____
М-с-а- д-к- о-а е м-е-о м-с-о-
------------------------------
Мислам дека ова е моето место. 0 Mis-am d-e---o-a-y--m-yet--m-es-o.M_____ d____ o__ y_ m_____ m______M-s-a- d-e-a o-a y- m-y-t- m-e-t-.----------------------------------Mislam dyeka ova ye moyeto myesto.
В------ з--с---њ- е-н- к-а--т--д-в--о-.
В______ з_ с_____ е н_ к_____ о_ в_____
В-г-н-т з- с-и-њ- е н- к-а-о- о- в-з-т-
---------------------------------------
Вагонот за спиење е на крајот од возот. 0 V-g--n-t za---i--њy-----n- k---o- od--o--t.V_______ z_ s_______ y_ n_ k_____ o_ v_____V-g-o-o- z- s-i-e-y- y- n- k-a-o- o- v-z-t--------------------------------------------Vaguonot za spiyeњye ye na kraјot od vozot.
А--аде---в-гонот--- ја-е--- - -а-п-чет--о-.
А к___ е в______ з_ ј______ – Н_ п_________
А к-д- е в-г-н-т з- ј-д-њ-? – Н- п-ч-т-к-т-
-------------------------------------------
А каде е вагонот за јадење? – На почетокот. 0 A -ad---y--v-g-ono--z- ј-dyeњy-- – Na---c--e-o-ot.A k____ y_ v_______ z_ ј________ – N_ p___________A k-d-e y- v-g-o-o- z- ј-d-e-y-? – N- p-c-y-t-k-t---------------------------------------------------A kadye ye vaguonot za јadyeњye? – Na pochyetokot.
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa.
А каде е вагонот за јадење? – На почетокот.
A kadye ye vaguonot za јadyeњye? – Na pochyetokot.
Мож--ли--о--к----е д----бие нешт---- -а-е-- - з--пи-ње?
М___ л_ ч____ о___ д_ д____ н____ з_ ј_____ и з_ п_____
М-ж- л- ч-в-к о-д- д- д-б-е н-ш-о з- ј-д-њ- и з- п-е-е-
-------------------------------------------------------
Може ли човек овде да добие нешто за јадење и за пиење? 0 Mo--- l- -h----k-ov-------dobi-e nye-h-o z- јa---њ-- i-----iye---?M____ l_ c______ o____ d_ d_____ n______ z_ ј_______ i z_ p_______M-ʐ-e l- c-o-y-k o-d-e d- d-b-y- n-e-h-o z- ј-d-e-y- i z- p-y-њ-e-------------------------------------------------------------------Moʐye li chovyek ovdye da dobiye nyeshto za јadyeњye i za piyeњye?
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa?
Може ли човек овде да добие нешто за јадење и за пиење?
Moʐye li chovyek ovdye da dobiye nyeshto za јadyeњye i za piyeњye?
Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun.
Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän.
Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä.
Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä.
Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja.
Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin.
Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa.
Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia.
He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan.
Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä.
Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta.
Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä.
Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin.
Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua.
Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat.
Sillä tavalla vauvat saavat palautetta.
Se on hyvin tärkeää pikkulapsille.
He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi.
Vahvistus motivoi vauvoja.
Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan.
Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja.
Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta.
Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä.
Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä.
Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita.
He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa.
Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman.
”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!