Ե՞-- է մեկն----ա-ս -ն----:
Ե___ է մ______ ա__ գ______
Ե-ր- է մ-կ-ո-մ ա-ս գ-ա-ք-:
--------------------------
Ե՞րբ է մեկնում այս գնացքը: 0 Y--r--e -e-num---s---a--’--yY____ e m_____ a__ g________Y-՞-b e m-k-u- a-s g-a-s-k-y----------------------------Ye՞rb e meknum ays gnats’k’y
Ե--բ է ժ-մանու- գ--ց-ը-Բ-ռլին:
Ե___ է ժ_______ գ_____ Բ______
Ե-ր- է ժ-մ-ն-ւ- գ-ա-ք- Բ-ռ-ի-:
------------------------------
Ե՞րբ է ժամանում գնացքը Բեռլին: 0 Y-՞r----z-ama-u- g--t-’-’y--errlinY____ e z_______ g________ B______Y-՞-b e z-a-a-u- g-a-s-k-y B-r-l-n----------------------------------Ye՞rb e zhamanum gnats’k’y Berrlin
Կ-երեք -ա-ել-՞ ---նց--լ:
Կ_____ կ______ է ա______
Կ-ե-ե- կ-ր-լ-՞ է ա-ց-ե-:
------------------------
Կներեք կարելի՞ է անցնել: 0 K----k- k---li--------’nelK______ k______ e a_______K-e-e-’ k-r-l-՞ e a-t-’-e---------------------------Knerek’ kareli՞ e ants’nel
Որ-ե- է--ագո--նն-----ը:
Ո____ է վ______________
Ո-տ-ղ է վ-գ-ն-ն-ջ-ր-ն-:
-----------------------
Որտեղ է վագոն-ննջարանը: 0 Vo-t-gh e --gon---ja-a-yV______ e v_____________V-r-e-h e v-g-n-n-j-r-n-------------------------Vortegh e vagon-nnjarany
Վ-գո--ն---րա--ա-ո-ը --ն-ո-----գ---քի -ե---ւմ:
Վ__________________ գ______ է գ_____ վ_______
Վ-գ-ն-ն-ջ-ր-ն-ա-ո-ը գ-ն-ո-մ է գ-ա-ք- վ-ր-ո-մ-
---------------------------------------------
Վագոն-ննջարանվագոնը գտնվում է գնացքի վերջում: 0 V-g----n-----v--ony-g-nvum ----at-’k-i-v--jumV__________________ g_____ e g________ v_____V-g-n-n-j-r-n-a-o-y g-n-u- e g-a-s-k-i v-r-u----------------------------------------------Vagon-nnjaranvagony gtnvum e gnats’k’i verjum
Կա-ելի- --ե--ներ-և------եմ:
Կ______ է ե_ ն_______ ք____
Կ-ր-լ-՞ է ե- ն-ր-և-ւ- ք-ե-:
---------------------------
Կարելի՞ է ես ներքևում քնեմ: 0 Kare-i՞ e-ye--nerk’-evum-k-n-mK______ e y__ n_________ k____K-r-l-՞ e y-s n-r-’-e-u- k-n-m------------------------------Kareli՞ e yes nerk’yevum k’nem
Կ-րդա-ու-ին- որ բ-ն---նե--:
Կ_______ ի__ ո_ բ__ ո______
Կ-ր-ա-ո- ի-չ ո- բ-ն ո-ն-՞-:
---------------------------
Կարդալու ինչ որ բան ունե՞ք: 0 Kar-a---i---’---- -a- -ne՞-’K______ i____ v__ b__ u_____K-r-a-u i-c-’ v-r b-n u-e-k-----------------------------Kardalu inch’ vor ban une՞k’
Կ--ե-ի՞ - ա--տե- -ն--որ----ել-ւ---խմ-լու բան-ս-ա--լ:
Կ______ է ա_____ ի_____ ո______ և խ_____ բ__ ս______
Կ-ր-լ-՞ է ա-ս-ե- ի-չ-ո- ո-տ-լ-ւ և խ-ե-ո- բ-ն ս-ա-ա-:
----------------------------------------------------
Կարելի՞ է այստեղ ինչ-որ ուտելու և խմելու բան ստանալ: 0 Kar---- ----ste-h in-h’-vor-ut--u---v-k---lu --n -tan-lK______ e a______ i________ u____ y__ k_____ b__ s_____K-r-l-՞ e a-s-e-h i-c-’-v-r u-e-u y-v k-m-l- b-n s-a-a--------------------------------------------------------Kareli՞ e aystegh inch’-vor utelu yev khmelu ban stanal
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa?
Կարելի՞ է այստեղ ինչ-որ ուտելու և խմելու բան ստանալ:
Kareli՞ e aystegh inch’-vor utelu yev khmelu ban stanal
Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun.
Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän.
Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä.
Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä.
Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja.
Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin.
Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa.
Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia.
He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan.
Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä.
Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta.
Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä.
Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin.
Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua.
Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat.
Sillä tavalla vauvat saavat palautetta.
Se on hyvin tärkeää pikkulapsille.
He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi.
Vahvistus motivoi vauvoja.
Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan.
Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja.
Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta.
Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä.
Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä.
Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita.
He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa.
Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman.
”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!