Lauseita

fi Junassa   »   no På toget

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trettifire]

På toget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? E- dette -oge----- -e-li-? E_ d____ t____ t__ B______ E- d-t-e t-g-t t-l B-r-i-? -------------------------- Er dette toget til Berlin? 0
Milloin juna lähtee? Nå--H-i---n -id---øre---oget? N__________ t__ k_____ t_____ N-r-H-i-k-n t-d k-ø-e- t-g-t- ----------------------------- Når/Hvilken tid kjører toget? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? N--/H-----n---d anko-mer to--- i-B--lin? N__________ t__ a_______ t____ i B______ N-r-H-i-k-n t-d a-k-m-e- t-g-t i B-r-i-? ---------------------------------------- Når/Hvilken tid ankommer toget i Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Unnsk--d- --n -----å --mme-m---fo---? U________ k__ j__ f_ k____ m__ f_____ U-n-k-l-, k-n j-g f- k-m-e m-g f-r-i- ------------------------------------- Unnskyld, kan jeg få komme meg forbi? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. J-g---or--e--- ----i---l-s-. J__ t___ d____ e_ m__ p_____ J-g t-o- d-t-e e- m-n p-a-s- ---------------------------- Jeg tror dette er min plass. 0
Te taidatte istua paikallani. Je--t--r-du-s-tt-r på plass-n mi-. J__ t___ d_ s_____ p_ p______ m___ J-g t-o- d- s-t-e- p- p-a-s-n m-n- ---------------------------------- Jeg tror du sitter på plassen min. 0
Missä on nukkumavaunu? H--r-e---ovek-p---? H___ e_ s__________ H-o- e- s-v-k-p-e-? ------------------- Hvor er sovekupéen? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. So-e----e---r -a--rs----toget. S_________ e_ b______ i t_____ S-v-k-p-e- e- b-k-r-t i t-g-t- ------------------------------ Sovekupéen er bakerst i toget. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O- ---r -r spis---gn-n? ---e---f-am-e i t-g--. O_ h___ e_ s___________ – H___ f_____ i t_____ O- h-o- e- s-i-e-o-n-n- – H-l- f-a-m- i t-g-t- ---------------------------------------------- Og hvor er spisevognen? – Helt framme i toget. 0
Voinko nukkua alhaalla? K-n---g--å -o-- n-d-? K__ j__ f_ s___ n____ K-n j-g f- s-v- n-d-? --------------------- Kan jeg få sove nede? 0
Voinko nukkua keskellä? Kan--e------ove-i -i-t--? K__ j__ f_ s___ i m______ K-n j-g f- s-v- i m-d-e-? ------------------------- Kan jeg få sove i midten? 0
Voinko nukkua ylhäällä? K-- -eg-f- -o-e øv-r-t? K__ j__ f_ s___ ø______ K-n j-g f- s-v- ø-e-s-? ----------------------- Kan jeg få sove øverst? 0
Milloin olemme rajalla? Nå--e- -i-f-em-----d gre-s--? N__ e_ v_ f_____ v__ g_______ N-r e- v- f-e-m- v-d g-e-s-n- ----------------------------- Når er vi fremme ved grensen? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? H-or l-nge--ar tu--n--il Berl--? H___ l____ t__ t____ t__ B______ H-o- l-n-e t-r t-r-n t-l B-r-i-? -------------------------------- Hvor lenge tar turen til Berlin? 0
Onko juna myöhässä? E- ---et-f---ink--? E_ t____ f_________ E- t-g-t f-r-i-k-t- ------------------- Er toget forsinket? 0
Onko teillä jotain lukemista? Ha--d- no- - le-e? H__ d_ n__ å l____ H-r d- n-e å l-s-? ------------------ Har du noe å lese? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? G---d-t----å få n-e---- og d-ikk- her? G__ d__ a_ å f_ n__ m__ o_ d_____ h___ G-r d-t a- å f- n-e m-t o- d-i-k- h-r- -------------------------------------- Går det an å få noe mat og drikke her? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Ka- ---v---lig---vek-e me----o-ka-s--? K__ d_ v________ v____ m__ k_____ s___ K-n d- v-n-l-g-t v-k-e m-g k-o-k- s-u- -------------------------------------- Kan du vennligst vekke meg klokka sju? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!