Lauseita

fi Junassa   »   cs Ve vlaku

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [třicet čtyři]

Ve vlaku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? J---- -la--do B-r----? J_ t_ v___ d_ B_______ J- t- v-a- d- B-r-í-a- ---------------------- Je to vlak do Berlína? 0
Milloin juna lähtee? V ko--k h-di---e- v--k -d-í---? V k____ h____ t__ v___ o_______ V k-l-k h-d-n t-n v-a- o-j-ž-í- ------------------------------- V kolik hodin ten vlak odjíždí? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? V-k--ik---d-- -o-a-- te- vl-k-d- Ber--na? V k____ h____ d_____ t__ v___ d_ B_______ V k-l-k h-d-n d-r-z- t-n v-a- d- B-r-í-a- ----------------------------------------- V kolik hodin dorazí ten vlak do Berlína? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? S dov-l-ní-,-m-hu projít? S d_________ m___ p______ S d-v-l-n-m- m-h- p-o-í-? ------------------------- S dovolením, mohu projít? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. My-l--- -e--ot-----mé ---to. M______ ž_ t___ j_ m_ m_____ M-s-í-, ž- t-t- j- m- m-s-o- ---------------------------- Myslím, že toto je mé místo. 0
Te taidatte istua paikallani. M-sl-------sedíte -a --- m--tě. M______ ž_ s_____ n_ m__ m_____ M-s-í-, ž- s-d-t- n- m-m m-s-ě- ------------------------------- Myslím, že sedíte na mém místě. 0
Missä on nukkumavaunu? Kd- -e----c- v--? K__ j_ s____ v___ K-e j- s-a-í v-z- ----------------- Kde je spací vůz? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Spa-í-vůz--e--a-ko--i---aku. S____ v__ j_ n_ k____ v_____ S-a-í v-z j- n- k-n-i v-a-u- ---------------------------- Spací vůz je na konci vlaku. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. A---e----jídel---vů---– V-p---u. A k__ j_ j______ v___ – V_______ A k-e j- j-d-l-í v-z- – V-p-e-u- -------------------------------- A kde je jídelní vůz? – Vepředu. 0
Voinko nukkua alhaalla? Mo-u ---t d---? M___ s___ d____ M-h- s-á- d-l-? --------------- Mohu spát dole? 0
Voinko nukkua keskellä? Mo-l-b--h s-á----ros----? M___ b___ s___ u_________ M-h- b-c- s-á- u-r-s-ř-d- ------------------------- Mohl bych spát uprostřed? 0
Voinko nukkua ylhäällä? M-h- b-ch--p---nah--e? M___ b___ s___ n______ M-h- b-c- s-á- n-h-ř-? ---------------------- Mohl bych spát nahoře? 0
Milloin olemme rajalla? Kd- --dem-----h-a-ic-? K__ b_____ n_ h_______ K-y b-d-m- n- h-a-i-i- ---------------------- Kdy budeme na hranici? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Ja--d-o-h- trvá-cest- -o--------? J__ d_____ t___ c____ d_ B_______ J-k d-o-h- t-v- c-s-a d- B-r-í-a- --------------------------------- Jak dlouho trvá cesta do Berlína? 0
Onko juna myöhässä? M- t-n vlak zpo--ě-í? M_ t__ v___ z________ M- t-n v-a- z-o-d-n-? --------------------- Má ten vlak zpoždění? 0
Onko teillä jotain lukemista? M-te---co-na-č-e-í? M___ n___ n_ č_____ M-t- n-c- n- č-e-í- ------------------- Máte něco na čtení? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? J--ta----ož-é-k-up-t----- --jídl- ---it-? J_ t___ m____ k_____ n___ k j____ a p____ J- t-d- m-ž-é k-u-i- n-c- k j-d-u a p-t-? ----------------------------------------- Je tady možné koupit něco k jídlu a pití? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? M-že-e-mě--z--d-- v-- h----? M_____ m_ v______ v 7 h_____ M-ž-t- m- v-b-d-t v 7 h-d-n- ---------------------------- Můžete mě vzbudit v 7 hodin? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!