Lauseita

fi Junassa   »   et Rongis

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [kolmkümmend neli]

Rongis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Kas-----o- --n- -------i? Kas see on rong Berliini? K-s s-e o- r-n- B-r-i-n-? ------------------------- Kas see on rong Berliini? 0
Milloin juna lähtee? M--l-l -o-g-väl-ub? Millal rong väljub? M-l-a- r-n- v-l-u-? ------------------- Millal rong väljub? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? M--lal--õu-- r-n- --rl-i--? Millal jõuab rong Berliini? M-l-a- j-u-b r-n- B-r-i-n-? --------------------------- Millal jõuab rong Berliini? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? V-b--d-s-- --- ma-sa-k-in mööda? Vabandust, kas ma saaksin mööda? V-b-n-u-t- k-s m- s-a-s-n m-ö-a- -------------------------------- Vabandust, kas ma saaksin mööda? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. M- -r---, ----e- ---m-n- ----. Ma arvan, et see on minu koht. M- a-v-n- e- s-e o- m-n- k-h-. ------------------------------ Ma arvan, et see on minu koht. 0
Te taidatte istua paikallani. M- ar-an,--t-t- -stute mi-- -----. Ma arvan, et te istute minu kohal. M- a-v-n- e- t- i-t-t- m-n- k-h-l- ---------------------------------- Ma arvan, et te istute minu kohal. 0
Missä on nukkumavaunu? K---on--ag-m--va-u-? Kus on magamisvagun? K-s o- m-g-m-s-a-u-? -------------------- Kus on magamisvagun? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. M---m---a-u- -- r-ngi-tag-m-ses-otsas. Magamisvagun on rongi tagumises otsas. M-g-m-s-a-u- o- r-n-i t-g-m-s-s o-s-s- -------------------------------------- Magamisvagun on rongi tagumises otsas. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Ja-----on-r--toranivagu---–-Eesot--s. Ja kus on restoranivagun? – Eesotsas. J- k-s o- r-s-o-a-i-a-u-? – E-s-t-a-. ------------------------------------- Ja kus on restoranivagun? – Eesotsas. 0
Voinko nukkua alhaalla? K-s m--võ---a-l -a----? Kas ma võin all magada? K-s m- v-i- a-l m-g-d-? ----------------------- Kas ma võin all magada? 0
Voinko nukkua keskellä? K-- -a v--n--e-ke---a--d-? Kas ma võin keskel magada? K-s m- v-i- k-s-e- m-g-d-? -------------------------- Kas ma võin keskel magada? 0
Voinko nukkua ylhäällä? K-s--a -õin üle-al---gad-? Kas ma võin üleval magada? K-s m- v-i- ü-e-a- m-g-d-? -------------------------- Kas ma võin üleval magada? 0
Milloin olemme rajalla? M--l-l-m- --ir-----õu-me? Millal me piirile jõuame? M-l-a- m- p-i-i-e j-u-m-? ------------------------- Millal me piirile jõuame? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? K-i --u- k---ab ---t -er--i--? Kui kaua kestab sõit Berliini? K-i k-u- k-s-a- s-i- B-r-i-n-? ------------------------------ Kui kaua kestab sõit Berliini? 0
Onko juna myöhässä? Kas rong---l-ne-? Kas rong hilineb? K-s r-n- h-l-n-b- ----------------- Kas rong hilineb? 0
Onko teillä jotain lukemista? K-s----l on m----i -uged-? Kas teil on midagi lugeda? K-s t-i- o- m-d-g- l-g-d-? -------------------------- Kas teil on midagi lugeda? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? K-s s----s-a-----da-- --üa ja--uu-? Kas siin saaks midagi süüa ja juua? K-s s-i- s-a-s m-d-g- s-ü- j- j-u-? ----------------------------------- Kas siin saaks midagi süüa ja juua? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Kas--e ära-a----e mi-- --lu--k--- 7.-0? Kas te ärataksite mind palun kell 7.00? K-s t- ä-a-a-s-t- m-n- p-l-n k-l- 7-0-? --------------------------------------- Kas te ärataksite mind palun kell 7.00? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!