Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   sl Nakupovanje

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [štiriinpetdeset]

Nakupovanje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. R-d-a) bi k-p-l-a- --r-l-. R_____ b_ k_______ d______ R-d-a- b- k-p-l-a- d-r-l-. -------------------------- Rad(a) bi kupil(a) darilo. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Vend-r--e----d-ago. V_____ n_ p________ V-n-a- n- p-e-r-g-. ------------------- Vendar ne predrago. 0
Ehkä käsilaukun? Mo----t---i-o? M____ t_______ M-r-a t-r-i-o- -------------- Morda torbico? 0
Minkä värisen haluatte? V -ak-n- barvi jo-že-it-? V k_____ b____ j_ ž______ V k-k-n- b-r-i j- ž-l-t-? ------------------------- V kakšni barvi jo želite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? V---ni- rjavi---i -eli? V č____ r____ a__ b____ V č-n-, r-a-i a-i b-l-? ----------------------- V črni, rjavi ali beli? 0
Ison vai pienen? Ve-i---ali m--h--? V_____ a__ m______ V-l-k- a-i m-j-n-? ------------------ Veliko ali majhno? 0
Saisinko katsoa tätä? Si l---o ---e-po--ed--? S_ l____ t___ p________ S- l-h-o t-l- p-g-e-a-? ----------------------- Si lahko tole pogledam? 0
Onko se nahkaa? J- --l---z--snja? J_ t___ i_ u_____ J- t-l- i- u-n-a- ----------------- Je tale iz usnja? 0
Vai onko se muovia? Ali i- -m---e--n-vi? A__ i_ u_____ s_____ A-i i- u-e-n- s-o-i- -------------------- Ali iz umetne snovi? 0
Se on tietenkin nahkaa. S-v--- ---iz -s--a. S_____ j_ i_ u_____ S-v-d- j- i- u-n-a- ------------------- Seveda je iz usnja. 0
Tämä on erityisen laadukas. Je ze-o do-r- -ako---t-. J_ z___ d____ k_________ J- z-l- d-b-e k-k-v-s-i- ------------------------ Je zelo dobre kakovosti. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. In -a-tor---- -------ič-- zel--p---n-. I_ t_ t______ j_ r_______ z___ p______ I- t- t-r-i-a j- r-s-i-n- z-l- p-c-n-. -------------------------------------- In ta torbica je resnično zelo poceni. 0
Pidän tästä. V-----i j-. V___ m_ j__ V-e- m- j-. ----------- Všeč mi je. 0
Otan tämän. Vza-em jo. V_____ j__ V-a-e- j-. ---------- Vzamem jo. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? J- lahk---a-n-------oč--za-en--m? J_ l____ k______ m_____ z________ J- l-h-o k-s-e-e m-g-č- z-m-n-a-? --------------------------------- Jo lahko kasneje mogoče zamenjam? 0
Tottakai. Sev--a. S______ S-v-d-. ------- Seveda. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Jo-bo-o--ap--i-a---kot-dari--. J_ b___ z_________ k__ d______ J- b-m- z-p-k-r-l- k-t d-r-l-. ------------------------------ Jo bomo zapakirali kot darilo. 0
Kassa on tuolla. T------b-a--jn-. T__ j_ b________ T-m j- b-a-a-n-. ---------------- Tam je blagajna. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…