Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   lv Iepirkšanās

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [piecdesmit četri]

Iepirkšanās

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Es v-lo--n---r---d-v---. E_ v____ n______ d______ E- v-l-s n-p-r-t d-v-n-. ------------------------ Es vēlos nopirkt dāvanu. 0
Mutta ei mitään liian kallista. B-----ko-p--ā--d---u. B__ n___ p____ d_____ B-t n-k- p-r-k d-r-u- --------------------- Bet neko pārāk dārgu. 0
Ehkä käsilaukun? Va-būt--o-a---m---? V_____ r___________ V-r-ū- r-k-s-o-i-u- ------------------- Varbūt rokassomiņu? 0
Minkä värisen haluatte? K-dā krā-ā? K___ k_____ K-d- k-ā-ā- ----------- Kādā krāsā? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Me-nu,-brū-u---i-----u? M_____ b____ v__ b_____ M-l-u- b-ū-u v-i b-l-u- ----------------------- Melnu, brūnu vai baltu? 0
Ison vai pienen? Li----vai -azu? L____ v__ m____ L-e-u v-i m-z-? --------------- Lielu vai mazu? 0
Saisinko katsoa tätä? Vai--s var--u-a---a--t-šo? V__ e_ v_____ a_______ š__ V-i e- v-r-t- a-s-a-ī- š-? -------------------------- Vai es varētu apskatīt šo? 0
Onko se nahkaa? Va- tā--r no-āda-? V__ t_ i_ n_ ā____ V-i t- i- n- ā-a-? ------------------ Vai tā ir no ādas? 0
Vai onko se muovia? Va--tā--- -o māk----ās-ā--s? V__ t_ i_ n_ m________ ā____ V-i t- i- n- m-k-l-g-s ā-a-? ---------------------------- Vai tā ir no mākslīgās ādas? 0
Se on tietenkin nahkaa. No -d-----rot---. N_ ā____ p_______ N- ā-a-, p-o-a-s- ----------------- No ādas, protams. 0
Tämä on erityisen laadukas. Tā i----a-i l-----val--āte. T_ i_ ī____ l___ k_________ T- i- ī-a-i l-b- k-a-i-ā-e- --------------------------- Tā ir īpaši laba kvalitāte. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Un-r-k--s-m--a ir-t-ešā--l---. U_ r__________ i_ t_____ l____ U- r-k-s-o-i-a i- t-e-ā- l-t-. ------------------------------ Un rokassomiņa ir tiešām lēta. 0
Pidän tästä. T--ma- patī-. T_ m__ p_____ T- m-n p-t-k- ------------- Tā man patīk. 0
Otan tämän. To--- ņ-m-u. T_ e_ ņ_____ T- e- ņ-m-u- ------------ To es ņemšu. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? V-i es-to -a-ēšu---- apmainīt? V__ e_ t_ v_____ a__ a________ V-i e- t- v-r-š- a-ī a-m-i-ī-? ------------------------------ Vai es to varēšu arī apmainīt? 0
Tottakai. P-ts -ar--evi -a-r----s. P___ p__ s___ s_________ P-t- p-r s-v- s-p-o-a-s- ------------------------ Pats par sevi saprotams. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Mē- ---ies-i-osim -- d-v--u. M__ t_ i_________ k_ d______ M-s t- i-s-i-o-i- k- d-v-n-. ---------------------------- Mēs to iesaiņosim kā dāvanu. 0
Kassa on tuolla. Tu- ---i ---ā---sē -r---se. T__ p___ t___ p___ i_ k____ T-r p-r- t-j- p-s- i- k-s-. --------------------------- Tur pāri tajā pusē ir kase. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…