Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   no Handle

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [femtifire]

Handle

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Jeg-vil-----e --------n-. J__ v__ k____ e_ p_______ J-g v-l k-ø-e e- p-e-e-g- ------------------------- Jeg vil kjøpe en preseng. 0
Mutta ei mitään liian kallista. M-- i-k---oe ---f---d---. M__ i___ n__ a_____ d____ M-n i-k- n-e a-t-o- d-r-. ------------------------- Men ikke noe altfor dyrt. 0
Ehkä käsilaukun? K-nsk-e e- ve---? K______ e_ v_____ K-n-k-e e- v-s-e- ----------------- Kanskje en veske? 0
Minkä värisen haluatte? H-----n -ar-- --sk-r-d-? H______ f____ ø_____ d__ H-i-k-n f-r-e ø-s-e- d-? ------------------------ Hvilken farge ønsker du? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? S--r-- -run eller h-it? S_____ b___ e____ h____ S-a-t- b-u- e-l-r h-i-? ----------------------- Svart, brun eller hvit? 0
Ison vai pienen? St-- el--r-li-e-? S___ e____ l_____ S-o- e-l-r l-t-n- ----------------- Stor eller liten? 0
Saisinko katsoa tätä? K-n-j-g få s---å d-n--? K__ j__ f_ s_ p_ d_____ K-n j-g f- s- p- d-n-e- ----------------------- Kan jeg få se på denne? 0
Onko se nahkaa? E- -e- -----? E_ d__ s_____ E- d-t s-i-n- ------------- Er det skinn? 0
Vai onko se muovia? El-e- -- -e- ----t-/-s-n-e--s-? E____ e_ d__ p____ / s_________ E-l-r e- d-t p-a-t / s-n-e-i-k- ------------------------------- Eller er det plast / syntetisk? 0
Se on tietenkin nahkaa. Skin-- s-----lg--i-. S_____ s____________ S-i-n- s-l-f-l-e-i-. -------------------- Skinn, selvfølgelig. 0
Tämä on erityisen laadukas. D---er------ g-d ---lite-. D__ e_ m____ g__ k________ D-t e- m-g-t g-d k-a-i-e-. -------------------------- Det er meget god kvalitet. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. O------e v-sk-- e- vir---i- -i--l--. O_ d____ v_____ e_ v_______ r_______ O- d-n-e v-s-e- e- v-r-e-i- r-m-l-g- ------------------------------------ Og denne vesken er virkelig rimelig. 0
Pidän tästä. Jeg--i--- d--. J__ l____ d___ J-g l-k-r d-n- -------------- Jeg liker den. 0
Otan tämän. Jeg tar -en. J__ t__ d___ J-g t-r d-n- ------------ Jeg tar den. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K-- j-- m-l-g-------te -e-? K__ j__ m_______ b____ d___ K-n j-g m-l-g-n- b-t-e d-n- --------------------------- Kan jeg muligens bytte den? 0
Tottakai. Selv---ge---. S____________ S-l-f-l-e-i-. ------------- Selvfølgelig. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. V-------a--e -e---n--s-m-pr-seng. V_ k__ p____ d__ i__ s__ p_______ V- k-n p-k-e d-n i-n s-m p-e-e-g- --------------------------------- Vi kan pakke den inn som preseng. 0
Kassa on tuolla. D-- -o-te-e- ----e-. D__ b____ e_ k______ D-r b-r-e e- k-s-e-. -------------------- Der borte er kassen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…