Lauseita

fi Talon siivous   »   af Huis skoonmaak

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [agttien]

Huis skoonmaak

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Tänään on lauantai. V--dag-i- -----d--. V_____ i_ S________ V-n-a- i- S-t-r-a-. ------------------- Vandag is Saterdag. 0
Tänään meillä on aikaa. V--d------ on- tyd. V_____ h__ o__ t___ V-n-a- h-t o-s t-d- ------------------- Vandag het ons tyd. 0
Tänään me siivoamme asunnon. V--dag ---k-ons h-i- s--on. V_____ m___ o__ h___ s_____ V-n-a- m-a- o-s h-i- s-o-n- --------------------------- Vandag maak ons huis skoon. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. E- maak-die badk---r sk--n. E_ m___ d__ b_______ s_____ E- m-a- d-e b-d-a-e- s-o-n- --------------------------- Ek maak die badkamer skoon. 0
Minun mieheni pesee auton. My-m-- -as di----r. M_ m__ w__ d__ k___ M- m-n w-s d-e k-r- ------------------- My man was die kar. 0
Lapset pesevät polkupyörät. D---k-n--r--m-----ie-f--t-- --oo-. D__ k______ m___ d__ f_____ s_____ D-e k-n-e-s m-a- d-e f-e-s- s-o-n- ---------------------------------- Die kinders maak die fietse skoon. 0
Mummi kastelee kukat. Oum- gee --e---omme wa--r. O___ g__ d__ b_____ w_____ O-m- g-e d-e b-o-m- w-t-r- -------------------------- Ouma gee die blomme water. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. D-- kinde-- m-a- die ---d-rk-----s-o--. D__ k______ m___ d__ k__________ s_____ D-e k-n-e-s m-a- d-e k-n-e-k-m-r s-o-n- --------------------------------------- Die kinders maak die kinderkamer skoon. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M- m-- r-im-s- -e-sena-r o-. M_ m__ r___ s_ l________ o__ M- m-n r-i- s- l-s-e-a-r o-. ---------------------------- My man ruim sy lessenaar op. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ek-s-- d-e--a--oe- ---d-- wa-m-s-i--. E_ s__ d__ w______ i_ d__ w__________ E- s-t d-e w-s-o-d i- d-e w-s-a-j-e-. ------------------------------------- Ek sit die wasgoed in die wasmasjien. 0
Minä ripustan pyykit. E- -ang-di--w-s-----op. E_ h___ d__ w______ o__ E- h-n- d-e w-s-o-d o-. ----------------------- Ek hang die wasgoed op. 0
Minä silitän pyykit. Ek s--yk-d-- -le--. E_ s____ d__ k_____ E- s-r-k d-e k-e-e- ------------------- Ek stryk die klere. 0
Ikkunat ovat likaiset. Di- v--s----is -ui-. D__ v______ i_ v____ D-e v-n-t-r i- v-i-. -------------------- Die venster is vuil. 0
Lattia on likainen. D-- v-o-- i------. D__ v____ i_ v____ D-e v-o-r i- v-i-. ------------------ Die vloer is vuil. 0
Astiat ovat likaisia. D-e -ko-tel---d i-----l. D__ s__________ i_ v____ D-e s-o-t-l-o-d i- v-i-. ------------------------ Die skottelgoed is vuil. 0
Kuka pesee ikkunat? W-e--a- --e ven-t---? W__ w__ d__ v________ W-e w-s d-e v-n-t-r-? --------------------- Wie was die vensters? 0
Kuka imuroi? W-e-stofsuig? W__ s________ W-e s-o-s-i-? ------------- Wie stofsuig? 0
Kuka tiskaa astiat? W-e-w-s -ie sk-t-el-o-d? W__ w__ d__ s___________ W-e w-s d-e s-o-t-l-o-d- ------------------------ Wie was die skottelgoed? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!