Lauseita

fi Talon siivous   »   zh 打扫 房子

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18[十八]

18 [Shíbā]

打扫 房子

dǎsǎo fángzi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Tänään on lauantai. 今天-是 -期六 。 今_ 是 星__ 。 今- 是 星-六 。 ---------- 今天 是 星期六 。 0
j-----n --- -----íl--. j______ s__ x_________ j-n-i-n s-ì x-n-q-l-ù- ---------------------- jīntiān shì xīngqíliù.
Tänään meillä on aikaa. 今天--们 有--- 。 今_ 我_ 有 时_ 。 今- 我- 有 时- 。 ------------ 今天 我们 有 时间 。 0
J-n-i-n wǒ-----ǒ----í-iān. J______ w____ y__ s_______ J-n-i-n w-m-n y-u s-í-i-n- -------------------------- Jīntiān wǒmen yǒu shíjiān.
Tänään me siivoamme asunnon. 今- 我- -- 房- 。 今_ 我_ 打_ 房_ 。 今- 我- 打- 房- 。 ------------- 今天 我们 打扫 房子 。 0
J---iān wǒmen--ǎ-ǎo-f-ng--. J______ w____ d____ f______ J-n-i-n w-m-n d-s-o f-n-z-. --------------------------- Jīntiān wǒmen dǎsǎo fángzi.
Minä pesen kylpyhuoneen. 我 -----间-。 我 打_ 卫__ 。 我 打- 卫-间 。 ---------- 我 打扫 卫生间 。 0
W- --sǎo-wèish-ngj---. W_ d____ w____________ W- d-s-o w-i-h-n-j-ā-. ---------------------- Wǒ dǎsǎo wèishēngjiān.
Minun mieheni pesee auton. 我的-丈夫-洗 气车 。 我_ 丈_ 洗 气_ 。 我- 丈- 洗 气- 。 ------------ 我的 丈夫 洗 气车 。 0
W- -e -hàngf---- -ì-h-. W_ d_ z______ x_ q_____ W- d- z-à-g-ū x- q-c-ē- ----------------------- Wǒ de zhàngfū xǐ qìchē.
Lapset pesevät polkupyörät. 孩子--擦 --- 。 孩__ 擦 自__ 。 孩-们 擦 自-车 。 ----------- 孩子们 擦 自行车 。 0
Hái------cā -ìxíngchē. H_______ c_ z_________ H-i-i-e- c- z-x-n-c-ē- ---------------------- Háizimen cā zìxíngchē.
Mummi kastelee kukat. 奶---姥 浇花 ----/--母 奶____ 浇_ 。 祖_____ 奶-/-姥 浇- 。 祖-/-祖- ----------------- 奶奶/姥姥 浇花 。 祖母/外祖母 0
Nǎ-nai- l-o--o ji------.-Z-mǔ- w--z-mǔ N______ l_____ j___ h___ Z____ w______ N-i-a-/ l-o-a- j-ā- h-ā- Z-m-/ w-i-ǔ-ǔ -------------------------------------- Nǎinai/ lǎolao jiāo huā. Zǔmǔ/ wàizǔmǔ
Lapset siivoavat lastenhuoneen. 孩---收--他-的 -间-。 孩__ 收_ 他__ 房_ 。 孩-们 收- 他-的 房- 。 --------------- 孩子们 收拾 他们的 房间 。 0
h--zi-----h-ushí tā----de--á-gjiā-. h_______ s______ t____ d_ f________ h-i-i-e- s-ō-s-í t-m-n d- f-n-j-ā-. ----------------------------------- háizimen shōushí tāmen de fángjiān.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. 我-- 整理--的-写-台-。 我__ 整_ 他_ 写__ 。 我-夫 整- 他- 写-台 。 --------------- 我丈夫 整理 他的 写字台 。 0
Wǒ-z-àngfū--hě---- t---e-x-ě--t-i. W_ z______ z______ t_ d_ x________ W- z-à-g-ū z-ě-g-ǐ t- d- x-ě-ì-á-. ---------------------------------- Wǒ zhàngfū zhěnglǐ tā de xiězìtái.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. 我-把------进 --机-里-。 我 把 脏__ 放_ 洗__ 里 。 我 把 脏-服 放- 洗-机 里 。 ------------------ 我 把 脏衣服 放进 洗衣机 里 。 0
W- -- z-ng ---- f--g-jì- ---ī-ī --. W_ b_ z___ y___ f___ j__ x_____ l__ W- b- z-n- y-f- f-n- j-n x-y-j- l-. ----------------------------------- Wǒ bǎ zàng yīfú fàng jìn xǐyījī lǐ.
Minä ripustan pyykit. 我-晾 衣--。 我 晾 衣_ 。 我 晾 衣- 。 -------- 我 晾 衣服 。 0
W- -i-n- --f-. W_ l____ y____ W- l-à-g y-f-. -------------- Wǒ liàng yīfú.
Minä silitän pyykit. 我 熨 衣--。 我 熨 衣_ 。 我 熨 衣- 。 -------- 我 熨 衣服 。 0
W--yù--y---. W_ y__ y____ W- y-n y-f-. ------------ Wǒ yùn yīfú.
Ikkunat ovat likaiset. 窗- --- 。 窗_ 脏 了 。 窗- 脏 了 。 -------- 窗户 脏 了 。 0
Chu---hù ---gl-. C_______ z______ C-u-n-h- z-n-l-. ---------------- Chuānghù zàngle.
Lattia on likainen. 地- - 了-。 地_ 脏 了 。 地- 脏 了 。 -------- 地板 脏 了 。 0
D-bǎn -àn---. D____ z______ D-b-n z-n-l-. ------------- Dìbǎn zàngle.
Astiat ovat likaisia. 餐具---了 。 餐_ 脏 了 。 餐- 脏 了 。 -------- 餐具 脏 了 。 0
Cānjù --ngle. C____ z______ C-n-ù z-n-l-. ------------- Cānjù zàngle.
Kuka pesee ikkunat? 谁 - 窗--? 谁 擦 窗_ ? 谁 擦 窗- ? -------- 谁 擦 窗户 ? 0
S--- cā-c----gh-? S___ c_ c________ S-u- c- c-u-n-h-? ----------------- Shuí cā chuānghù?
Kuka imuroi? 谁----? 谁 吸_ ? 谁 吸- ? ------ 谁 吸尘 ? 0
S--- -ī-c-é-? S___ x_ c____ S-u- x- c-é-? ------------- Shuí xī chén?
Kuka tiskaa astiat? 谁 ---具-? 谁 刷 餐_ ? 谁 刷 餐- ? -------- 谁 刷 餐具 ? 0
S--í--huā-c--j-? S___ s___ c_____ S-u- s-u- c-n-ù- ---------------- Shuí shuā cānjù?

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!