Lauseita

fi Talon siivous   »   lv Mājas uzkopšana

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [astoņpadsmit]

Mājas uzkopšana

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Tänään on lauantai. Š---en i--s--td--n-. Š_____ i_ s_________ Š-d-e- i- s-s-d-e-a- -------------------- Šodien ir sestdiena. 0
Tänään meillä on aikaa. Šo-i---mum- -r-lai-s. Š_____ m___ i_ l_____ Š-d-e- m-m- i- l-i-s- --------------------- Šodien mums ir laiks. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Šo--e--m-s-uzk-pj-m d-īvokl-. Š_____ m__ u_______ d________ Š-d-e- m-s u-k-p-a- d-ī-o-l-. ----------------------------- Šodien mēs uzkopjam dzīvokli. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. E---z---ju--a-n-s ist--u. E_ u______ v_____ i______ E- u-k-p-u v-n-a- i-t-b-. ------------------------- Es uzkopju vannas istabu. 0
Minun mieheni pesee auton. M--- v--s -a-g- ma-ī-u. M___ v___ m____ m______ M-n- v-r- m-z-ā m-š-n-. ----------------------- Mans vīrs mazgā mašīnu. 0
Lapset pesevät polkupyörät. B-r-- t--a di----eņ-s. B____ t___ d__________ B-r-i t-r- d-v-i-e-u-. ---------------------- Bērni tīra divriteņus. 0
Mummi kastelee kukat. Vec---iņ--------p----. V________ a____ p_____ V-c-ā-i-a a-l-j p-ķ-s- ---------------------- Vecmāmiņa aplej puķes. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Bērn- u-k-pj ---nu istab-. B____ u_____ b____ i______ B-r-i u-k-p- b-r-u i-t-b-. -------------------------- Bērni uzkopj bērnu istabu. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M--- ---s--a-ārto s-v--r-ks---ga---. M___ v___ s______ s___ r____________ M-n- v-r- s-k-r-o s-v- r-k-t-m-a-d-. ------------------------------------ Mans vīrs sakārto savu rakstāmgaldu. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Es ----e---ve-u-veļa- m-šī-ā. E_ s______ v___ v____ m______ E- s-l-e-u v-ļ- v-ļ-s m-š-n-. ----------------------------- Es salieku veļu veļas mašīnā. 0
Minä ripustan pyykit. Es-i-ka-- --ļ-. E_ i_____ v____ E- i-k-r- v-ļ-. --------------- Es izkaru veļu. 0
Minä silitän pyykit. E--g--d-nu--eļ-. E_ g______ v____ E- g-u-i-u v-ļ-. ---------------- Es gludinu veļu. 0
Ikkunat ovat likaiset. Lo-i -------r-. L___ i_ n______ L-g- i- n-t-r-. --------------- Logi ir netīri. 0
Lattia on likainen. Grī---ir n--ī--. G____ i_ n______ G-ī-a i- n-t-r-. ---------------- Grīda ir netīra. 0
Astiat ovat likaisia. T-a-k- -r n---ri. T_____ i_ n______ T-a-k- i- n-t-r-. ----------------- Trauki ir netīri. 0
Kuka pesee ikkunat? Kas nos--dr-nās-logu-? K__ n__________ l_____ K-s n-s-o-r-n-s l-g-s- ---------------------- Kas nospodrinās logus? 0
Kuka imuroi? Ka---zs--s---t-----? K__ i_____ p________ K-s i-s-k- p-t-k-u-? -------------------- Kas izsūks putekļus? 0
Kuka tiskaa astiat? Kas-noma-gās t---kus? K__ n_______ t_______ K-s n-m-z-ā- t-a-k-s- --------------------- Kas nomazgās traukus? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!