Lauseita

fi Small Talk 1   »   af Geselsies 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [twintig]

Geselsies 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Ma-------e-f-g-m--li-! M___ j______ g________ M-a- j-u-e-f g-m-k-i-! ---------------------- Maak jouself gemaklik! 0
Olkaa kuin kotonanne. M-a- jo--el---uis! M___ j______ t____ M-a- j-u-e-f t-i-! ------------------ Maak jouself tuis! 0
Mitä te haluaisitte juoda? W-t wi- - -ri--? W__ w__ u d_____ W-t w-l u d-i-k- ---------------- Wat wil u drink? 0
Pidättekö musiikista? Hou ----- mu--ek? H__ u v__ m______ H-u u v-n m-s-e-? ----------------- Hou u van musiek? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Ek --- -a---lassieke-m-si-k. E_ h__ v__ k________ m______ E- h-u v-n k-a-s-e-e m-s-e-. ---------------------------- Ek hou van klassieke musiek. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Hi-r i- -y-C--. H___ i_ m_ C___ H-e- i- m- C-s- --------------- Hier is my CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S--e- ------u--ek i----umen-? S____ u ’_ m_____ i__________ S-e-l u ’- m-s-e- i-s-r-m-n-? ----------------------------- Speel u ’n musiek instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Hie---s-m- ki---r. H___ i_ m_ k______ H-e- i- m- k-t-a-. ------------------ Hier is my kitaar. 0
Laulatteko te mielellänne? Sin- - -r-a-? S___ u g_____ S-n- u g-a-g- ------------- Sing u graag? 0
Onko teillä lapsia? H-t-- -in-er-? H__ u k_______ H-t u k-n-e-s- -------------- Het u kinders? 0
Onko teillä koira? Het---’- --n-? H__ u ’_ h____ H-t u ’- h-n-? -------------- Het u ’n hond? 0
Onko teillä kissa? He- u ’---a-? H__ u ’_ k___ H-t u ’- k-t- ------------- Het u ’n kat? 0
Tässä ovat kirjani. Hier--- ---boe-e. H___ i_ m_ b_____ H-e- i- m- b-e-e- ----------------- Hier is my boeke. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E---e-s-----ie o--b-ik --erdi---oek. E_ l___ o_ d__ o______ h______ b____ E- l-e- o- d-e o-m-l-k h-e-d-e b-e-. ------------------------------------ Ek lees op die oomblik hierdie boek. 0
Mitä te luette mielellänne? W-t lees u -ra--? W__ l___ u g_____ W-t l-e- u g-a-g- ----------------- Wat lees u graag? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? G-a-----raa- na ko---rt- --e? G___ u g____ n_ k_______ t___ G-a- u g-a-g n- k-n-e-t- t-e- ----------------------------- Gaan u graag na konserte toe? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Gaa--u----a- te--e- t-e? G___ u g____ t_____ t___ G-a- u g-a-g t-a-e- t-e- ------------------------ Gaan u graag teater toe? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Gaa- u graa--ope-- -oe? G___ u g____ o____ t___ G-a- u g-a-g o-e-a t-e- ----------------------- Gaan u graag opera toe? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!