Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   af Werk

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [vyf en vyftig]

Werk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Mitä teette työksenne? W-- -s ---a- -er---? W__ i_ u v__ b______ W-t i- u v-n b-r-e-? -------------------- Wat is u van beroep? 0
Mieheni on lääkäri. M--m-- is ’- -o-ter. M_ m__ i_ ’_ d______ M- m-n i- ’- d-k-e-. -------------------- My man is ’n dokter. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ek -erk--e-lt--s a---n ---p-e-gster. E_ w___ d_______ a_ ’_ v____________ E- w-r- d-e-t-d- a- ’- v-r-l-e-s-e-. ------------------------------------ Ek werk deeltyds as ’n verpleegster. 0
Pian saamme eläkettä. On----l ----eko-- --- -e-s--en -n--an-. O__ s__ b________ o__ p_______ o_______ O-s s-l b-n-e-o-t o-s p-n-i-e- o-t-a-g- --------------------------------------- Ons sal binnekort ons pensioen ontvang. 0
Mutta verot ovat korkeita. Ma-- d-- b-l-st-ng-i--ho--. M___ d__ b________ i_ h____ M-a- d-e b-l-s-i-g i- h-o-. --------------------------- Maar die belasting is hoog. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. E----diese--------r--g--s---u-. E_ m______ v__________ i_ d____ E- m-d-e-e v-r-e-e-i-g i- d-u-. ------------------------------- En mediese versekering is duur. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? W-t--i---y gr--g e--d-g -o--? W__ w__ j_ g____ e_____ w____ W-t w-l j- g-a-g e-n-a- w-r-? ----------------------------- Wat wil jy graag eendag word? 0
Haluan tulla insinööriksi. E- w-l graag -- i-geni-ur ----. E_ w__ g____ ’_ i________ w____ E- w-l g-a-g ’- i-g-n-e-r w-r-. ------------------------------- Ek wil graag ’n ingenieur word. 0
Haluan opiskella yliopistossa. E----l -n--ers--------e --a-. E_ w__ u___________ t__ g____ E- w-l u-i-e-s-t-i- t-e g-a-. ----------------------------- Ek wil universiteit toe gaan. 0
Olen harjoittelija. Ek i---n „i-tern-. E_ i_ ’_ „________ E- i- ’- „-n-e-n-. ------------------ Ek is ’n „intern“. 0
En tienaa paljon. E- --rdi-n --e--e-- n-e. E_ v______ n__ v___ n___ E- v-r-i-n n-e v-e- n-e- ------------------------ Ek verdien nie veel nie. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Ek d-en my-i--er---a---- d-e------l---. E_ d___ m_ i_________ i_ d__ b_________ E- d-e- m- i-t-r-s-a- i- d-e b-i-e-a-d- --------------------------------------- Ek doen my internskap in die buiteland. 0
Tuo on pomoni. D-- -- m- b---. D__ i_ m_ b____ D-t i- m- b-a-. --------------- Dit is my baas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. E- --- -a----olle---. E_ h__ g___ k________ E- h-t g-w- k-l-e-a-. --------------------- Ek het gawe kollegas. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Sm--------a---on- -l-yd---o-- -o-. S_______ g___ o__ a____ k____ t___ S-i-d-g- g-a- o-s a-t-d k-o-g t-e- ---------------------------------- Smiddags gaan ons altyd kroeg toe. 0
Etsin työpaikkaa. Ek-i--op --e- -a-werk. E_ i_ o_ s___ n_ w____ E- i- o- s-e- n- w-r-. ---------------------- Ek is op soek na werk. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. E- -s a- ’n jaar-w---lo--. E_ i_ a_ ’_ j___ w________ E- i- a- ’- j-a- w-r-l-o-. -------------------------- Ek is al ’n jaar werkloos. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Da-- -- te-v-el----k-o----e--e--n --é -a-d. D___ i_ t_ v___ w_______ m____ i_ d__ l____ D-a- i- t- v-e- w-r-l-s- m-n-e i- d-é l-n-. ------------------------------------------- Daar is te veel werklose mense in dié land. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?