Lauseita

fi Talon siivous   »   et Suurpuhastus

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [kaheksateist]

Suurpuhastus

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Tänään on lauantai. T--a -n -au---v. T___ o_ l_______ T-n- o- l-u-ä-v- ---------------- Täna on laupäev. 0
Tänään meillä on aikaa. Tä-a-o--m-il -ega. T___ o_ m___ a____ T-n- o- m-i- a-g-. ------------------ Täna on meil aega. 0
Tänään me siivoamme asunnon. T--a--or--ta-- me-k-r-e-it. T___ k________ m_ k________ T-n- k-r-s-a-e m- k-r-e-i-. --------------------------- Täna koristame me korterit. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ma pu-a--an-vanni--b-. M_ p_______ v_________ M- p-h-s-a- v-n-i-u-a- ---------------------- Ma puhastan vannituba. 0
Minun mieheni pesee auton. Mu-mee- ----b --t--. M_ m___ p____ a_____ M- m-e- p-s-b a-t-t- -------------------- Mu mees peseb autot. 0
Lapset pesevät polkupyörät. L--se- --h--t-v-----lg------d. L_____ p_________ j___________ L-p-e- p-h-s-a-a- j-l-r-t-a-d- ------------------------------ Lapsed puhastavad jalgrattaid. 0
Mummi kastelee kukat. V-n--m--k--ta---il-i. V______ k_____ l_____ V-n-e-a k-s-a- l-l-i- --------------------- Vanaema kastab lilli. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Lap--d-kori-ta-ad ----e----är-. L_____ k_________ l_______ ä___ L-p-e- k-r-s-a-a- l-s-e-o- ä-a- ------------------------------- Lapsed koristavad lastetoa ära. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M- ---s-kori-t-- -m- --rjutusl--da. M_ m___ k_______ o__ k_____________ M- m-e- k-r-s-a- o-a k-r-u-u-l-u-a- ----------------------------------- Mu mees koristab oma kirjutuslauda. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. M--- ----- -ii-e- -e--masinass-. M___ p____ r_____ p_____________ M-n- p-n-n r-i-e- p-s-m-s-n-s-e- -------------------------------- Mina panen riided pesumasinasse. 0
Minä ripustan pyykit. Ma ----t-n pes--ü--s. M_ r______ p___ ü____ M- r-p-t-n p-s- ü-e-. --------------------- Ma riputan pesu üles. 0
Minä silitän pyykit. Ma triigin --su. M_ t______ p____ M- t-i-g-n p-s-. ---------------- Ma triigin pesu. 0
Ikkunat ovat likaiset. Akna--o- m-----. A____ o_ m______ A-n-d o- m-s-a-. ---------------- Aknad on mustad. 0
Lattia on likainen. P-r-nd o- must. P_____ o_ m____ P-r-n- o- m-s-. --------------- Põrand on must. 0
Astiat ovat likaisia. N-ud o- m-s-ad. N___ o_ m______ N-u- o- m-s-a-. --------------- Nõud on mustad. 0
Kuka pesee ikkunat? Kes ---ad-ä-a p-seb? K__ a____ ä__ p_____ K-s a-n-d ä-a p-s-b- -------------------- Kes aknad ära peseb? 0
Kuka imuroi? Ke- -õt-b -o-mu? K__ v____ t_____ K-s v-t-b t-l-u- ---------------- Kes võtab tolmu? 0
Kuka tiskaa astiat? Kes pe--b-n---? K__ p____ n____ K-s p-s-b n-u-? --------------- Kes peseb nõud? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!