Lauseita

fi Numerot   »   af Getalle

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [sewe]

Getalle

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Minä lasken: Ek-te-: E_ t___ E- t-l- ------- Ek tel: 0
yksi, kaksi, kolme een---w--,-d-ie e___ t____ d___ e-n- t-e-, d-i- --------------- een, twee, drie 0
Minä lasken kolmeen. E--tel-to- -r-e. E_ t__ t__ d____ E- t-l t-t d-i-. ---------------- Ek tel tot drie. 0
Minä lasken eteenpäin. E- te---er-e-: E_ t__ v______ E- t-l v-r-e-: -------------- Ek tel verder: 0
neljä, viisi, kuusi vie-- vyf, s-s, v____ v___ s___ v-e-, v-f- s-s- --------------- vier, vyf, ses, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän s-we, agt, n--e s____ a___ n___ s-w-, a-t- n-g- --------------- sewe, agt, nege 0
Minä lasken. Ek-tel. E_ t___ E- t-l- ------- Ek tel. 0
Sinä lasket. Jy----. J_ t___ J- t-l- ------- Jy tel. 0
Hän laskee. H- tel. H_ t___ H- t-l- ------- Hy tel. 0
Yksi. Ensimmäinen. Een- Di--ee-s--. E___ D__ e______ E-n- D-e e-r-t-. ---------------- Een. Die eerste. 0
Kaksi. Toinen. Twe-- ------ee--. T____ D__ t______ T-e-. D-e t-e-d-. ----------------- Twee. Die tweede. 0
Kolme. Kolmas. Dri----ie----de. D____ D__ d_____ D-i-. D-e d-r-e- ---------------- Drie. Die derde. 0
Neljä. Neljäs. V-e-.-D-e -i--de. V____ D__ v______ V-e-. D-e v-e-d-. ----------------- Vier. Die vierde. 0
Viisi. Viides. V-f.-Die v-f--. V___ D__ v_____ V-f- D-e v-f-e- --------------- Vyf. Die vyfde. 0
Kuusi. Kuudes. Ses.--i--s-sde. S___ D__ s_____ S-s- D-e s-s-e- --------------- Ses. Die sesde. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Sewe- Die -ew----. S____ D__ s_______ S-w-. D-e s-w-n-e- ------------------ Sewe. Die sewende. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Agt. Di- --t-te. A___ D__ a______ A-t- D-e a-t-t-. ---------------- Agt. Die agtste. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Ne-e.---- ne----e. N____ D__ n_______ N-g-. D-e n-g-n-e- ------------------ Nege. Die negende. 0

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!