Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   af Verlede tyd 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [een en tagtig]

Verlede tyd 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
kirjoittaa sk-yf s____ s-r-f ----- skryf 0
Hän kirjoitti kirjeen. Hy---t -- br--f ge-k-y-. H_ h__ ’_ b____ g_______ H- h-t ’- b-i-f g-s-r-f- ------------------------ Hy het ’n brief geskryf. 0
Ja hän kirjoitti kortin. En -- -et--n------j-e -e-kry-. E_ s_ h__ ’_ k_______ g_______ E- s- h-t ’- k-a-t-i- g-s-r-f- ------------------------------ En sy het ’n kaartjie geskryf. 0
lukea l--s l___ l-e- ---- lees 0
Hän luki lehteä. Hy ----’n -y-skri----le--. H_ h__ ’_ t_______ g______ H- h-t ’- t-d-k-i- g-l-e-. -------------------------- Hy het ’n tydskrif gelees. 0
Ja hän luki kirjan. E- -y h-t ’n bo-- --l-e-. E_ s_ h__ ’_ b___ g______ E- s- h-t ’- b-e- g-l-e-. ------------------------- En sy het ’n boek gelees. 0
ottaa nee--/-v-t n___ / v__ n-e- / v-t ---------- neem / vat 0
Hän otti tupakan. Hy ----’n --g-ret --n---. H_ h__ ’_ s______ g______ H- h-t ’- s-g-r-t g-n-e-. ------------------------- Hy het ’n sigaret geneem. 0
Hän otti palan suklaata. Sy-h-t ’n---u- sj-kolad- g---em. S_ h__ ’_ s___ s________ g______ S- h-t ’- s-u- s-o-o-a-e g-n-e-. -------------------------------- Sy het ’n stuk sjokolade geneem. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. H- -as --t-o-, -aar -y -a--ge-r--. H_ w__ o______ m___ s_ w__ g______ H- w-s o-t-o-, m-a- s- w-s g-t-o-. ---------------------------------- Hy was ontrou, maar sy was getrou. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. H------lui, ma----y -as-fluks. H_ w__ l___ m___ s_ w__ f_____ H- w-s l-i- m-a- s- w-s f-u-s- ------------------------------ Hy was lui, maar sy was fluks. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Hy w-s -rm,-m--r -- -a---y-. H_ w__ a___ m___ s_ w__ r___ H- w-s a-m- m-a- s- w-s r-k- ---------------------------- Hy was arm, maar sy was ryk. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Hy-----g--n geld --e,---t---ul-. H_ h__ g___ g___ n___ n__ s_____ H- h-t g-e- g-l- n-e- n-t s-u-d- -------------------------------- Hy het geen geld nie, net skuld. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. H- h----e-----l-k-ni-- n-----e-te----uk. H_ h__ g___ g____ n___ n__ s_____ g_____ H- h-t g-e- g-l-k n-e- n-t s-e-t- g-l-k- ---------------------------------------- Hy het geen geluk nie, net slegte geluk. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Hy --- gee--su-s-s-------e--t-r-gsla-. H_ h__ g___ s_____ n___ n__ t_________ H- h-t g-e- s-k-e- n-e- n-t t-r-g-l-e- -------------------------------------- Hy het geen sukses nie, net terugslae. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Hy wa---i---e-r-de ni-,-m----on-e-red-. H_ w__ n__ t______ n___ m___ o_________ H- w-s n-e t-v-e-e n-e- m-a- o-t-v-e-e- --------------------------------------- Hy was nie tevrede nie, maar ontevrede. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Hy -----ie-gelu-kig-n--,-ma-- o-gelu----. H_ w__ n__ g_______ n___ m___ o__________ H- w-s n-e g-l-k-i- n-e- m-a- o-g-l-k-i-. ----------------------------------------- Hy was nie gelukkig nie, maar ongelukkig. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H- -as-n-e--an-en-am n--,----- ona-nge--am. H_ w__ n__ a________ n___ m___ o___________ H- w-s n-e a-n-e-a-m n-e- m-a- o-a-n-e-a-m- ------------------------------------------- Hy was nie aangenaam nie, maar onaangenaam. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…