Lauseita

fi Talon siivous   »   ku Paqijiya malê.

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [hejdeh]

Paqijiya malê.

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Tänään on lauantai. Îro-şemi-e. Î__ ş______ Î-o ş-m-y-. ----------- Îro şemiye. 0
Tänään meillä on aikaa. Î-o -e-tê-m- --ye. Î__ w____ m_ h____ Î-o w-x-ê m- h-y-. ------------------ Îro wextê me heye. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Em --î-o----ê-p-qi- -iki-. E_ ê î__ m___ p____ b_____ E- ê î-o m-l- p-q-j b-k-n- -------------------------- Em ê îro malê paqij bikin. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ez-s-rş-k- -aqij --k--. E_ s______ p____ d_____ E- s-r-o-ê p-q-j d-k-m- ----------------------- Ez serşokê paqij dikim. 0
Minun mieheni pesee auton. M--ê m-n ---i-pê-ê --şo. M___ m__ t________ d____ M-r- m-n t-r-m-ê-ê d-ş-. ------------------------ Mêrê min tirimpêlê dişo. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Z-r-----ç----n ------di--n. Z____ d_______ p____ d_____ Z-r-k d-ç-r-a- p-q-j d-k-n- --------------------------- Zarok duçerxan paqij dikin. 0
Mummi kastelee kukat. Dap-r kulîl-a- -v ----. D____ k_______ a_ d____ D-p-r k-l-l-a- a- d-d-. ----------------------- Dapîr kulîlkan av dide. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Z-r-- -deya --r---n b-rh-v -ik-n. Z____ o____ z______ b_____ d_____ Z-r-k o-e-a z-r-k-n b-r-e- d-k-n- --------------------------------- Zarok odeya zarokan berhev dikin. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M--ê -in -a-e-a-xeb-t--be-h-v --k-. M___ m__ m_____ x_____ b_____ d____ M-r- m-n m-s-y- x-b-t- b-r-e- d-k-. ----------------------------------- Mêrê min maseya xebatê berhev dike. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ez ---an d---i-- ---ş---. E_ c____ d______ c_______ E- c-l-n d-ê-i-e c-l-o-ê- ------------------------- Ez cilan diêxime cilşokê. 0
Minä ripustan pyykit. E- ci-an---daliq--i-. E_ c____ d___________ E- c-l-n d-d-l-q-n-m- --------------------- Ez cilan didaliqînim. 0
Minä silitän pyykit. Ez cilan--it--andîn-m. E_ c____ d____________ E- c-l-n d-t-v-n-î-i-. ---------------------- Ez cilan ditivandînim. 0
Ikkunat ovat likaiset. Cam q--êj- ne. C__ q_____ n__ C-m q-r-j- n-. -------------- Cam qirêjî ne. 0
Lattia on likainen. E-d q-rê---y-. E__ q_____ y__ E-d q-r-j- y-. -------------- Erd qirêjî ye. 0
Astiat ovat likaisia. T-xi-----tb----qi--j- -e. T_____ m______ q_____ y__ T-x-m- m-t-a-ê q-r-j- y-. ------------------------- Taxima mitbaxê qirêjî ye. 0
Kuka pesee ikkunat? K---am-n-p-q-j-d-ke? K_ c____ p____ d____ K- c-m-n p-q-j d-k-? -------------------- Kî caman paqij dike? 0
Kuka imuroi? K--d-m-le? K_ d______ K- d-m-l-? ---------- Kî dimale? 0
Kuka tiskaa astiat? Kî-f---q-- d--o? K_ f______ d____ K- f-r-q-n d-ş-? ---------------- Kî firaqan dişo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!