Lauseita

fi Talon siivous   »   da Rengøring

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [atten]

Rengøring

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Tänään on lauantai. I da---r------ørdag. I d__ e_ d__ l______ I d-g e- d-t l-r-a-. -------------------- I dag er det lørdag. 0
Tänään meillä on aikaa. I da---a- -i--i-. I d__ h__ v_ t___ I d-g h-r v- t-d- ----------------- I dag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. I -a--g-r ---r-nt-i le-lighede-. I d__ g__ v_ r___ i l___________ I d-g g-r v- r-n- i l-j-i-h-d-n- -------------------------------- I dag gør vi rent i lejligheden. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Jeg-g-r r----i-ba---æ---se-. J__ g__ r___ i b____________ J-g g-r r-n- i b-d-v-r-l-e-. ---------------------------- Jeg gør rent i badeværelset. 0
Minun mieheni pesee auton. Mi- m-nd ----er--ile-. M__ m___ v_____ b_____ M-n m-n- v-s-e- b-l-n- ---------------------- Min mand vasker bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Børn-ne puds-r--ykle-ne. B______ p_____ c________ B-r-e-e p-d-e- c-k-e-n-. ------------------------ Børnene pudser cyklerne. 0
Mummi kastelee kukat. Be-st-m-r-----e-----m--er--. B________ v_____ b__________ B-d-t-m-r v-n-e- b-o-s-e-n-. ---------------------------- Bedstemor vander blomsterne. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. B-rnene-r-d----op - --r--være-s--. B______ r_____ o_ i b_____________ B-r-e-e r-d-e- o- i b-r-e-æ-e-s-t- ---------------------------------- Børnene rydder op i børneværelset. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Min-m--d r--de- -- p- ----sk-i----rd. M__ m___ r_____ o_ p_ s__ s__________ M-n m-n- r-d-e- o- p- s-t s-r-v-b-r-. ------------------------------------- Min mand rydder op på sit skrivebord. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. J----u-te- -asketøjet-----skemaskin-n. J__ p_____ v_________ i v_____________ J-g p-t-e- v-s-e-ø-e- i v-s-e-a-k-n-n- -------------------------------------- Jeg putter vasketøjet i vaskemaskinen. 0
Minä ripustan pyykit. J-- hæng-r -as-e----- --. J__ h_____ v_________ o__ J-g h-n-e- v-s-e-ø-e- o-. ------------------------- Jeg hænger vasketøjet op. 0
Minä silitän pyykit. J----t--g-- ----e-ø-et. J__ s______ v__________ J-g s-r-g-r v-s-e-ø-e-. ----------------------- Jeg stryger vasketøjet. 0
Ikkunat ovat likaiset. V--due--e--- -n--sed-. V________ e_ s________ V-n-u-r-e e- s-a-s-d-. ---------------------- Vinduerne er snavsede. 0
Lattia on likainen. Gulv-t er-s-av--t. G_____ e_ s_______ G-l-e- e- s-a-s-t- ------------------ Gulvet er snavset. 0
Astiat ovat likaisia. Serv-ce---- b-s-id-. S_______ e_ b_______ S-r-i-e- e- b-s-i-t- -------------------- Servicet er beskidt. 0
Kuka pesee ikkunat? Hv-m pud--- v-----rne? H___ p_____ v_________ H-e- p-d-e- v-n-u-r-e- ---------------------- Hvem pudser vinduerne? 0
Kuka imuroi? Hv-m -tø-s--e-? H___ s_________ H-e- s-ø-s-g-r- --------------- Hvem støvsuger? 0
Kuka tiskaa astiat? Hvem-va--e- o-? H___ v_____ o__ H-e- v-s-e- o-? --------------- Hvem vasker op? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!