Lauseita

fi Talon siivous   »   sl Veliko čiščenje

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [osemnajst]

Veliko čiščenje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Tänään on lauantai. D-n-s ---sobot-. D____ j_ s______ D-n-s j- s-b-t-. ---------------- Danes je sobota. 0
Tänään meillä on aikaa. D-ne- i---o čas. D____ i____ č___ D-n-s i-a-o č-s- ---------------- Danes imamo čas. 0
Tänään me siivoamme asunnon. D-n-s -očis---o-------a-je. D____ p________ s__________ D-n-s p-č-s-i-o s-a-o-a-j-. --------------------------- Danes počistimo stanovanje. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Jaz -i-ti- kop----c-. J__ č_____ k_________ J-z č-s-i- k-p-l-i-o- --------------------- Jaz čistim kopalnico. 0
Minun mieheni pesee auton. Mož -e-- a--o. M__ p___ a____ M-ž p-r- a-t-. -------------- Mož pere avto. 0
Lapset pesevät polkupyörät. O-roci č-st--o----es-.-- ---o-a ---ti-a --lesi ------a). O_____ č______ k______ / O_____ č______ k_____ (________ O-r-c- č-s-i-o k-l-s-. / O-r-k- č-s-i-a k-l-s- (-o-e-a-. -------------------------------------------------------- Otroci čistijo kolesa. / Otroka čistita kolesi (kolesa). 0
Mummi kastelee kukat. B--i-a zal-va r--e. B_____ z_____ r____ B-b-c- z-l-v- r-ž-. ------------------- Babica zaliva rože. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. O-r--- po-pra-lj-jo-(-tro-- posp-avljata)---rošk- so--. O_____ p___________ (______ p____________ o______ s____ O-r-c- p-s-r-v-j-j- (-t-o-a p-s-r-v-j-t-) o-r-š-o s-b-. ------------------------------------------------------- Otroci pospravljajo (Otroka pospravljata) otroško sobo. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Mož --sp--v--- s---- p-s-lno --z-. M__ p_________ s____ p______ m____ M-ž p-s-r-v-j- s-o-o p-s-l-o m-z-. ---------------------------------- Mož pospravlja svojo pisalno mizo. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Jaz-vl-g-m--e--l- v-----ni--tr-j. J__ v_____ p_____ v p_____ s_____ J-z v-a-a- p-r-l- v p-a-n- s-r-j- --------------------------------- Jaz vlagam perilo v pralni stroj. 0
Minä ripustan pyykit. Ja- ---šam p-r-l-. J__ o_____ p______ J-z o-e-a- p-r-l-. ------------------ Jaz obešam perilo. 0
Minä silitän pyykit. J-- l---m per--o. J__ l____ p______ J-z l-k-m p-r-l-. ----------------- Jaz likam perilo. 0
Ikkunat ovat likaiset. Okn- so----za--. O___ s_ u_______ O-n- s- u-a-a-a- ---------------- Okna so umazana. 0
Lattia on likainen. Tl--s-----z--a. T__ s_ u_______ T-a s- u-a-a-a- --------------- Tla so umazana. 0
Astiat ovat likaisia. P--o-- -- u-----a. P_____ j_ u_______ P-s-d- j- u-a-a-a- ------------------ Posoda je umazana. 0
Kuka pesee ikkunat? K-- p---va-----? K__ p_____ o____ K-o p-m-v- o-n-? ---------------- Kdo pomiva okna? 0
Kuka imuroi? K---se-a ---h? K__ s___ p____ K-o s-s- p-a-? -------------- Kdo sesa prah? 0
Kuka tiskaa astiat? Kd- pomi-a p-so-o? K__ p_____ p______ K-o p-m-v- p-s-d-? ------------------ Kdo pomiva posodo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!