Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   af Verlede tyd 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [drie en tagtig]

Verlede tyd 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
puhua puhelimessa bel b__ b-l --- bel 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Ek --t-g--el. E_ h__ g_____ E- h-t g-b-l- ------------- Ek het gebel. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. E- -as die---e----d -p-die tel----n. E_ w__ d__ h___ t__ o_ d__ t________ E- w-s d-e h-e- t-d o- d-e t-l-f-o-. ------------------------------------ Ek was die heel tyd op die telefoon. 0
kysyä vra v__ v-a --- vra 0
Minä olen kysynyt. Ek---- gevr-. E_ h__ g_____ E- h-t g-v-a- ------------- Ek het gevra. 0
Minä olen aina kysynyt. Ek--et --t-d--e-r-. E_ h__ a____ g_____ E- h-t a-t-d g-v-a- ------------------- Ek het altyd gevra. 0
kertoa v--t-l v_____ v-r-e- ------ vertel 0
Minä olen kertonut. Ek--et ---tel. E_ h__ v______ E- h-t v-r-e-. -------------- Ek het vertel. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Ek -et d---he-e-st-r-e-v--te-. E_ h__ d__ h___ s_____ v______ E- h-t d-e h-l- s-o-i- v-r-e-. ------------------------------ Ek het die hele storie vertel. 0
oppia leer l___ l-e- ---- leer 0
Minä olen oppinut. Ek --t-g-leer. E_ h__ g______ E- h-t g-l-e-. -------------- Ek het geleer. 0
Minä olen oppinut koko illan. E- -e- d-e----e-aa-d--e-e-r. E_ h__ d__ h___ a___ g______ E- h-t d-e h-l- a-n- g-l-e-. ---------------------------- Ek het die hele aand geleer. 0
työskennellä we-k w___ w-r- ---- werk 0
Minä olen työskennellyt. Ek-het g---rk. E_ h__ g______ E- h-t g-w-r-. -------------- Ek het gewerk. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. E--h----i- hele d---gew-r-. E_ h__ d__ h___ d__ g______ E- h-t d-e h-l- d-g g-w-r-. --------------------------- Ek het die hele dag gewerk. 0
syödä e-t e__ e-t --- eet 0
Minä olen syönyt. Ek ----geëe-. E_ h__ g_____ E- h-t g-ë-t- ------------- Ek het geëet. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. E- --- d-e-hele m-alty- --g---t. E_ h__ d__ h___ m______ o_______ E- h-t d-e h-l- m-a-t-d o-g-ë-t- -------------------------------- Ek het die hele maaltyd opgeëet. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!