Lauseita

fi Talon siivous   »   no Husvask

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [atten]

Husvask

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Tänään on lauantai. I -ag ---de---ør--g. I d__ e_ d__ l______ I d-g e- d-t l-r-a-. -------------------- I dag er det lørdag. 0
Tänään meillä on aikaa. I-dag --r-vi tid. I d__ h__ v_ t___ I d-g h-r v- t-d- ----------------- I dag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. I -----as-e- v---e-li-h-ten. I d__ v_____ v_ l___________ I d-g v-s-e- v- l-i-i-h-t-n- ---------------------------- I dag vasker vi leiligheten. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. J-g--a---r bad--. J__ v_____ b_____ J-g v-s-e- b-d-t- ----------------- Jeg vasker badet. 0
Minun mieheni pesee auton. Mann-n m-n-vask-- -ile-. M_____ m__ v_____ b_____ M-n-e- m-n v-s-e- b-l-n- ------------------------ Mannen min vasker bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. B-----v--ke--syk--ne. B____ v_____ s_______ B-r-a v-s-e- s-k-e-e- --------------------- Barna vasker syklene. 0
Mummi kastelee kukat. Be-tem-- -------bl-ms-en-. B_______ v_____ b_________ B-s-e-o- v-n-e- b-o-s-e-e- -------------------------- Bestemor vanner blomstene. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Barna ----e---- -----t si--. B____ r_____ p_ r_____ s____ B-r-a r-d-e- p- r-m-e- s-t-. ---------------------------- Barna rydder på rommet sitt. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M--ne---i- r---er--- -kr-veb--d-t -itt. M_____ m__ r_____ p_ s___________ s____ M-n-e- m-n r-d-e- p- s-r-v-b-r-e- s-t-. --------------------------------------- Mannen min rydder på skrivebordet sitt. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. J-g-pu-----t-- in- i--as-emas-i--n. J__ p_____ t__ i__ i v_____________ J-g p-t-e- t-y i-n i v-s-e-a-k-n-n- ----------------------------------- Jeg putter tøy inn i vaskemaskinen. 0
Minä ripustan pyykit. J-------er-o-p --y. J__ h_____ o__ t___ J-g h-n-e- o-p t-y- ------------------- Jeg henger opp tøy. 0
Minä silitän pyykit. Jeg-str-k-r t--. J__ s______ t___ J-g s-r-k-r t-y- ---------------- Jeg stryker tøy. 0
Ikkunat ovat likaiset. V----e-e-er-s-itne. V_______ e_ s______ V-n-u-n- e- s-i-n-. ------------------- Vinduene er skitne. 0
Lattia on likainen. Gu-v-t er----tte-t. G_____ e_ s________ G-l-e- e- s-i-t-n-. ------------------- Gulvet er skittent. 0
Astiat ovat likaisia. Opp---ken -- --i--e-. O________ e_ s_______ O-p-a-k-n e- s-i-t-n- --------------------- Oppvasken er skitten. 0
Kuka pesee ikkunat? Hvem va-ker vin-u-ne? H___ v_____ v________ H-e- v-s-e- v-n-u-n-? --------------------- Hvem vasker vinduene? 0
Kuka imuroi? Hv-m s--vs-g--? H___ s_________ H-e- s-ø-s-g-r- --------------- Hvem støvsuger? 0
Kuka tiskaa astiat? H--- -a- -pp--s-en? H___ t__ o_________ H-e- t-r o-p-a-k-n- ------------------- Hvem tar oppvasken? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!