Lauseita

fi Talon siivous   »   ca Fer neteja

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [divuit]

Fer neteja

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Tänään on lauantai. Avu- -s--i-s-b--. A___ é_ d________ A-u- é- d-s-a-t-. ----------------- Avui és dissabte. 0
Tänään meillä on aikaa. A--i-t-nim t----. A___ t____ t_____ A-u- t-n-m t-m-s- ----------------- Avui tenim temps. 0
Tänään me siivoamme asunnon. A----net-ge- l’-part-me--. A___ n______ l____________ A-u- n-t-g-m l-a-a-t-m-n-. -------------------------- Avui netegem l’apartament. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Jo --tejo-la-c-mb-a-d- b-ny. J_ n_____ l_ c_____ d_ b____ J- n-t-j- l- c-m-r- d- b-n-. ---------------------------- Jo netejo la cambra de bany. 0
Minun mieheni pesee auton. E- -e- ma-i- r--t--el c--x-. E_ m__ m____ r____ e_ c_____ E- m-u m-r-t r-n-a e- c-t-e- ---------------------------- El meu marit renta el cotxe. 0
Lapset pesevät polkupyörät. E---nens n--e-en --- ---i-l-tes. E__ n___ n______ l__ b__________ E-s n-n- n-t-g-n l-s b-c-c-e-e-. -------------------------------- Els nens netegen les bicicletes. 0
Mummi kastelee kukat. L-àvi--r--- l----lo--. L_____ r___ l__ f_____ L-à-i- r-g- l-s f-o-s- ---------------------- L’àvia rega les flors. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. E-- -e-s--rd---n--’--b-ta--ó dels ne--. E__ n___ o______ l__________ d___ n____ E-s n-n- o-d-n-n l-h-b-t-c-ó d-l- n-n-. --------------------------------------- Els nens ordenen l’habitació dels nens. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. E- --u-ma--t -rd--a-el-s---e-cr--to--. E_ m__ m____ o_____ e_ s__ e__________ E- m-u m-r-t o-d-n- e- s-u e-c-i-t-r-. -------------------------------------- El meu marit ordena el seu escriptori. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. (-o) -o---la-roba-- l--r--t---r-. (___ p___ l_ r___ a l_ r_________ (-o- p-s- l- r-b- a l- r-n-a-o-a- --------------------------------- (Jo) poso la roba a la rentadora. 0
Minä ripustan pyykit. (Jo- --te-c-la-r--a. (___ e_____ l_ r____ (-o- e-t-n- l- r-b-. -------------------- (Jo) estenc la roba. 0
Minä silitän pyykit. (-o--pl-nxo-l---oba. (___ p_____ l_ r____ (-o- p-a-x- l- r-b-. -------------------- (Jo) planxo la roba. 0
Ikkunat ovat likaiset. L----i-e-t--s-es-a- b-ute-. L__ f________ e____ b______ L-s f-n-s-r-s e-t-n b-u-e-. --------------------------- Les finestres estan brutes. 0
Lattia on likainen. El ----- est-----t. E_ t____ e___ b____ E- t-r-a e-t- b-u-. ------------------- El terra està brut. 0
Astiat ovat likaisia. La------ll- -- b-uta. L_ v_______ é_ b_____ L- v-i-e-l- é- b-u-a- --------------------- La vaixella és bruta. 0
Kuka pesee ikkunat? Qui-n-te----e- f-----r-s? Q__ n_____ l__ f_________ Q-i n-t-j- l-s f-n-s-r-s- ------------------------- Qui neteja les finestres? 0
Kuka imuroi? Q-i -a--a---asp-r--o-a? Q__ p____ l____________ Q-i p-s-a l-a-p-r-d-r-? ----------------------- Qui passa l’aspiradora? 0
Kuka tiskaa astiat? Q----en-a-la --ix--la? Q__ r____ l_ v________ Q-i r-n-a l- v-i-e-l-? ---------------------- Qui renta la vaixella? 0

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!