Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   da Arbejde

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femoghalvtreds]

Arbejde

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Hvad---bej--r -an--om? H___ a_______ h__ s___ H-a- a-b-j-e- h-n s-m- ---------------------- Hvad arbejder han som? 0
Mieheni on lääkäri. M-n--a-d er læg-. M__ m___ e_ l____ M-n m-n- e- l-g-. ----------------- Min mand er læge. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J-- a-bej-e- -e-t-ds--o- sy--ple--r--e. J__ a_______ d______ s__ s_____________ J-g a-b-j-e- d-l-i-s s-m s-g-p-e-e-s-e- --------------------------------------- Jeg arbejder deltids som sygeplejerske. 0
Pian saamme eläkettä. Vi -år--n-rt ----e--i--. V_ g__ s____ p_ p_______ V- g-r s-a-t p- p-n-i-n- ------------------------ Vi går snart på pension. 0
Mutta verot ovat korkeita. M-- s--t-e--e- høj. M__ s______ e_ h___ M-n s-a-t-n e- h-j- ------------------- Men skatten er høj. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Og--yge-ik-i-g----- ---. O_ s____________ e_ d___ O- s-g-s-k-i-g-n e- d-r- ------------------------ Og sygesikringen er dyr. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Hva- vi- du-væ--? H___ v__ d_ v____ H-a- v-l d- v-r-? ----------------- Hvad vil du være? 0
Haluan tulla insinööriksi. Je--v-l -æ-- -------r. J__ v__ v___ i________ J-g v-l v-r- i-g-n-ø-. ---------------------- Jeg vil være ingeniør. 0
Haluan opiskella yliopistossa. J-g --- -æ-e p--un--er--t----. J__ v__ l___ p_ u_____________ J-g v-l l-s- p- u-i-e-s-t-t-t- ------------------------------ Jeg vil læse på universitetet. 0
Olen harjoittelija. Jeg e--pr---i-a--. J__ e_ p__________ J-g e- p-a-t-k-n-. ------------------ Jeg er praktikant. 0
En tienaa paljon. Jeg--je--r -kk---eg-t. J__ t_____ i___ m_____ J-g t-e-e- i-k- m-g-t- ---------------------- Jeg tjener ikke meget. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Jeg-er-i ----tik-- --la-d-t. J__ e_ i p______ i u________ J-g e- i p-a-t-k i u-l-n-e-. ---------------------------- Jeg er i praktik i udlandet. 0
Tuo on pomoni. D---er-mi----ef. D__ e_ m__ c____ D-t e- m-n c-e-. ---------------- Det er min chef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. J-- h---r--e --l--g---. J__ h__ r___ k_________ J-g h-r r-r- k-l-e-a-r- ----------------------- Jeg har rare kollegaer. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. I --o-o-tp-usen-går-vi a--i- i-ka-----n. I f____________ g__ v_ a____ i k________ I f-o-o-t-a-s-n g-r v- a-t-d i k-n-i-e-. ---------------------------------------- I frokostpausen går vi altid i kantinen. 0
Etsin työpaikkaa. Jeg -ø-er jo-. J__ s____ j___ J-g s-g-r j-b- -------------- Jeg søger job. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Jeg h-r v-re- --be-ds-øs-- -- å-. J__ h__ v____ a_________ i e_ å__ J-g h-r v-r-t a-b-j-s-ø- i e- å-. --------------------------------- Jeg har været arbejdsløs i et år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. D-r------r-m-n----rb--dsl--e-i d-t-----la--. D__ e_ f__ m____ a__________ i d__ h__ l____ D-r e- f-r m-n-e a-b-j-s-ø-e i d-t h-r l-n-. -------------------------------------------- Der er for mange arbejdsløse i det her land. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?