Lauseita

fi Juomia   »   da Drikkevarer

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Drikkevarer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Minä juon teetä. J-- dri-k-r t-. J__ d______ t__ J-g d-i-k-r t-. --------------- Jeg drikker te. 0
Minä juon kahvia. Jeg -ri---r kaf-e. J__ d______ k_____ J-g d-i-k-r k-f-e- ------------------ Jeg drikker kaffe. 0
Minä juon kivenäisvettä. Je--d--kker--a----an-. J__ d______ d_________ J-g d-i-k-r d-n-k-a-d- ---------------------- Jeg drikker danskvand. 0
Juotko teetä sitruunalla? D---k-r-----e-m-d ci--o-? D______ d_ t_ m__ c______ D-i-k-r d- t- m-d c-t-o-? ------------------------- Drikker du te med citron? 0
Juotko kahvia sokerilla? D-ikk-r--- kaffe --d-sukk--? D______ d_ k____ m__ s______ D-i-k-r d- k-f-e m-d s-k-e-? ---------------------------- Drikker du kaffe med sukker? 0
Juotko vettä jäillä? Dri-k-- ---v-n--med-is? D______ d_ v___ m__ i__ D-i-k-r d- v-n- m-d i-? ----------------------- Drikker du vand med is? 0
Täällä on bileet. He- -r ----fes-. H__ e_ d__ f____ H-r e- d-r f-s-. ---------------- Her er der fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Folk d-i-k-r-c---pag--. F___ d______ c_________ F-l- d-i-k-r c-a-p-g-e- ----------------------- Folk drikker champagne. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Folk -r-k-er -i- ---ø-. F___ d______ v__ o_ ø__ F-l- d-i-k-r v-n o- ø-. ----------------------- Folk drikker vin og øl. 0
Juotko alkoholia? D---k-r-du-al-o---? D______ d_ a_______ D-i-k-r d- a-k-h-l- ------------------- Drikker du alkohol? 0
Juotko viskiä? Dr---e- du -h--k-? D______ d_ w______ D-i-k-r d- w-i-k-? ------------------ Drikker du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? D-ik--r d- rom-o--col-? D______ d_ r__ o_ c____ D-i-k-r d- r-m o- c-l-? ----------------------- Drikker du rom og cola? 0
En pidä kuohuviinistä. J-g k---ik-- l----ch-mp-gne. J__ k__ i___ l___ c_________ J-g k-n i-k- l-d- c-a-p-g-e- ---------------------------- Jeg kan ikke lide champagne. 0
Minä en pidä viinistä. Je---a--i-ke---d- vi-. J__ k__ i___ l___ v___ J-g k-n i-k- l-d- v-n- ---------------------- Jeg kan ikke lide vin. 0
Minä en pidä oluesta. Jeg---n-i-ke ---e -l. J__ k__ i___ l___ ø__ J-g k-n i-k- l-d- ø-. --------------------- Jeg kan ikke lide øl. 0
Vauva pitää maidosta. Bab-en-k------- m-l-. B_____ k__ l___ m____ B-b-e- k-n l-d- m-l-. --------------------- Babyen kan lide mælk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Bar-et--an -i---ka----o- æ-le-ost. B_____ k__ l___ k____ o_ æ________ B-r-e- k-n l-d- k-k-o o- æ-l-m-s-. ---------------------------------- Barnet kan lide kakao og æblemost. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Kv-nden-k-- lid------l-i-j--c---- gr-pe---ce. K______ k__ l___ a____________ o_ g__________ K-i-d-n k-n l-d- a-p-l-i-j-i-e o- g-a-e-u-c-. --------------------------------------------- Kvinden kan lide appelsinjuice og grapejuice. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!