Lauseita

fi Numerot   »   da Tal

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [syv]

Tal

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Minä lasken: Je--t-lle-: J__ t______ J-g t-l-e-: ----------- Jeg tæller: 0
yksi, kaksi, kolme en--t-- --e e__ t__ t__ e-, t-, t-e ----------- en, to, tre 0
Minä lasken kolmeen. J-- ----e- ti- tre. J__ t_____ t__ t___ J-g t-l-e- t-l t-e- ------------------- Jeg tæller til tre. 0
Minä lasken eteenpäin. Je- -----r ---e-e: J__ t_____ v______ J-g t-l-e- v-d-r-: ------------------ Jeg tæller videre: 0
neljä, viisi, kuusi f---- -e-,-s-k-, f____ f___ s____ f-r-, f-m- s-k-, ---------------- fire, fem, seks, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän s-v, --te- ni s___ o____ n_ s-v- o-t-, n- ------------- syv, otte, ni 0
Minä lasken. Jeg--æ-le-. J__ t______ J-g t-l-e-. ----------- Jeg tæller. 0
Sinä lasket. Du-tæll--. D_ t______ D- t-l-e-. ---------- Du tæller. 0
Hän laskee. H-- t--l-r. H__ t______ H-n t-l-e-. ----------- Han tæller. 0
Yksi. Ensimmäinen. En------f---te. E__ D__ f______ E-. D-n f-r-t-. --------------- En. Den første. 0
Kaksi. Toinen. To---en-a--e-. T__ D__ a_____ T-. D-n a-d-n- -------------- To. Den anden. 0
Kolme. Kolmas. Tr-.-De---re--e. T___ D__ t______ T-e- D-n t-e-j-. ---------------- Tre. Den tredje. 0
Neljä. Neljäs. F-re- D-- fje--e. F____ D__ f______ F-r-. D-n f-e-d-. ----------------- Fire. Den fjerde. 0
Viisi. Viides. F--- De- f--t-. F___ D__ f_____ F-m- D-n f-m-e- --------------- Fem. Den femte. 0
Kuusi. Kuudes. Se--- --n s-et--. S____ D__ s______ S-k-. D-n s-e-t-. ----------------- Seks. Den sjette. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Sy-- De- s-vende. S___ D__ s_______ S-v- D-n s-v-n-e- ----------------- Syv. Den syvende. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Ot--- -------end-. O____ D__ o_______ O-t-. D-n o-t-n-e- ------------------ Otte. Den ottende. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. N-- Den ni--de. N__ D__ n______ N-. D-n n-e-d-. --------------- Ni. Den niende. 0

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!