Lauseita

fi Small Talk 1   »   da Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tyve]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Slå d-g-n--! S__ d__ n___ S-å d-g n-d- ------------ Slå dig ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. La--som-----u er h-emm-! L__ s__ o_ d_ e_ h______ L-d s-m o- d- e- h-e-m-! ------------------------ Lad som om du er hjemme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? H-a--vil----ha-- at---i--e? H___ v__ d_ h___ a_ d______ H-a- v-l d- h-v- a- d-i-k-? --------------------------- Hvad vil du have at drikke? 0
Pidättekö musiikista? K-- ---l--- -us-k? K__ d_ l___ m_____ K-n d- l-d- m-s-k- ------------------ Kan du lide musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Jeg-k-- -odt -ide------i-k mu---. J__ k__ g___ l___ k_______ m_____ J-g k-n g-d- l-d- k-a-s-s- m-s-k- --------------------------------- Jeg kan godt lide klassisk musik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. H-r----min- -d’e-. H__ e_ m___ c_____ H-r e- m-n- c-’-r- ------------------ Her er mine cd’er. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Spil--r du-et in--rume--? S______ d_ e_ i__________ S-i-l-r d- e- i-s-r-m-n-? ------------------------- Spiller du et instrument? 0
Tässä on minun kitarani. H-r-e- -i- --itar. H__ e_ m__ g______ H-r e- m-n g-i-a-. ------------------ Her er min guitar. 0
Laulatteko te mielellänne? K-n--u lide a---yn--? K__ d_ l___ a_ s_____ K-n d- l-d- a- s-n-e- --------------------- Kan du lide at synge? 0
Onko teillä lapsia? Ha--du---rn? H__ d_ b____ H-r d- b-r-? ------------ Har du børn? 0
Onko teillä koira? Ha- d--en -u--? H__ d_ e_ h____ H-r d- e- h-n-? --------------- Har du en hund? 0
Onko teillä kissa? H-- d- -- -at? H__ d_ e_ k___ H-r d- e- k-t- -------------- Har du en kat? 0
Tässä ovat kirjani. H-r--r -in- b-ge-. H__ e_ m___ b_____ H-r e- m-n- b-g-r- ------------------ Her er mine bøger. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Je---r --- -t -æs- den h-r -og. J__ e_ v__ a_ l___ d__ h__ b___ J-g e- v-d a- l-s- d-n h-r b-g- ------------------------------- Jeg er ved at læse den her bog. 0
Mitä te luette mielellänne? Hv-- k-- -u l--- a--l-s-? H___ k__ d_ l___ a_ l____ H-a- k-n d- l-d- a- l-s-? ------------------------- Hvad kan du lide at læse? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Kan -u l-d--a- gå-til -onc---? K__ d_ l___ a_ g_ t__ k_______ K-n d- l-d- a- g- t-l k-n-e-t- ------------------------------ Kan du lide at gå til koncert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? K-n -- -i-- -t-g- i te--r-t? K__ d_ l___ a_ g_ i t_______ K-n d- l-d- a- g- i t-a-r-t- ---------------------------- Kan du lide at gå i teatret? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? K---d--lide at--- - o--r-e-? K__ d_ l___ a_ g_ i o_______ K-n d- l-d- a- g- i o-e-a-n- ---------------------------- Kan du lide at gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!