Lauseita

fi Kaupungissa   »   da I byen

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [femogtyve]

I byen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. J-g s-a--t-- sta-ionen. J__ s___ t__ s_________ J-g s-a- t-l s-a-i-n-n- ----------------------- Jeg skal til stationen. 0
Tahdon lentokentälle. Jeg--kal-til-l----avnen. J__ s___ t__ l__________ J-g s-a- t-l l-f-h-v-e-. ------------------------ Jeg skal til lufthavnen. 0
Tahdon keskustaan. J-g-s-al -i-----t---. J__ s___ t__ c_______ J-g s-a- t-l c-n-r-m- --------------------- Jeg skal til centrum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? H--rdan-ko-m-r--eg -i--s--t-o-en? H______ k_____ j__ t__ s_________ H-o-d-n k-m-e- j-g t-l s-a-i-n-n- --------------------------------- Hvordan kommer jeg til stationen? 0
Miten pääsen lentokentälle? H-o--an komme- -e--til -u-th----n? H______ k_____ j__ t__ l__________ H-o-d-n k-m-e- j-g t-l l-f-h-v-e-? ---------------------------------- Hvordan kommer jeg til lufthavnen? 0
Miten pääsen keskustaan? Hv-r-a--k--m-- -eg-t-l-c-nt-u-? H______ k_____ j__ t__ c_______ H-o-d-n k-m-e- j-g t-l c-n-r-m- ------------------------------- Hvordan kommer jeg til centrum? 0
Tarvitsen taksin. J------------for ---ta--. J__ h__ b___ f__ e_ t____ J-g h-r b-u- f-r e- t-x-. ------------------------- Jeg har brug for en taxa. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. J-g-h-r --ug f-r-et k-r- o-e- -y-n. J__ h__ b___ f__ e_ k___ o___ b____ J-g h-r b-u- f-r e- k-r- o-e- b-e-. ----------------------------------- Jeg har brug for et kort over byen. 0
Tarvitsen hotellin. Je- h-r-br---f-r et --t--. J__ h__ b___ f__ e_ h_____ J-g h-r b-u- f-r e- h-t-l- -------------------------- Jeg har brug for et hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Je- --- g---e---j- -n bil. J__ v__ g____ l___ e_ b___ J-g v-l g-r-e l-j- e- b-l- -------------------------- Jeg vil gerne leje en bil. 0
Tässä on luottokorttini. H-r-er-mit-kredit-o-t. H__ e_ m__ k__________ H-r e- m-t k-e-i-k-r-. ---------------------- Her er mit kreditkort. 0
Tässä on ajokorttini. H-r-er-mit---reko-t. H__ e_ m__ k________ H-r e- m-t k-r-k-r-. -------------------- Her er mit kørekort. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? H-a- ---- --n-s- i---en? H___ s___ m__ s_ i b____ H-a- s-a- m-n s- i b-e-? ------------------------ Hvad skal man se i byen? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Gå --- ti--d---g---e----e-. G_ h__ t__ d__ g____ b_____ G- h-n t-l d-n g-m-e b-d-l- --------------------------- Gå hen til den gamle bydel. 0
Tehkää kiertoajelu. T-g-p-----dt-- i bye-. T__ p_ r______ i b____ T-g p- r-n-t-r i b-e-. ---------------------- Tag på rundtur i byen. 0
Menkää satamaan. Gå-ned t-l -a-n--. G_ n__ t__ h______ G- n-d t-l h-v-e-. ------------------ Gå ned til havnen. 0
Tehkää satamakierros. T-- -- -avneru---ar-. T__ p_ h_____________ T-g p- h-v-e-u-d-a-t- --------------------- Tag på havnerundfart. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Hvilk- s--æ--i--e-er-e- --r ell-r-? H_____ s____________ e_ d__ e______ H-i-k- s-v-r-i-h-d-r e- d-r e-l-r-? ----------------------------------- Hvilke seværdigheder er der ellers? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!