Lauseita

fi Kaupungissa   »   da I byen

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [femogtyve]

I byen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. J----ka----l -t---o-en. Jeg skal til stationen. J-g s-a- t-l s-a-i-n-n- ----------------------- Jeg skal til stationen. 0
Tahdon lentokentälle. J-g---a--t-- lufth-v--n. Jeg skal til lufthavnen. J-g s-a- t-l l-f-h-v-e-. ------------------------ Jeg skal til lufthavnen. 0
Tahdon keskustaan. J-- --a- t-l c-n-ru-. Jeg skal til centrum. J-g s-a- t-l c-n-r-m- --------------------- Jeg skal til centrum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Hv---an--omme- j-g-ti- --atio---? Hvordan kommer jeg til stationen? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l s-a-i-n-n- --------------------------------- Hvordan kommer jeg til stationen? 0
Miten pääsen lentokentälle? H--rdan------r --- -il --ft-a--en? Hvordan kommer jeg til lufthavnen? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l l-f-h-v-e-? ---------------------------------- Hvordan kommer jeg til lufthavnen? 0
Miten pääsen keskustaan? Hvor--n-k----- je- t-l ce-t---? Hvordan kommer jeg til centrum? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l c-n-r-m- ------------------------------- Hvordan kommer jeg til centrum? 0
Tarvitsen taksin. Je- -a--brug-f-r -n-----. Jeg har brug for en taxa. J-g h-r b-u- f-r e- t-x-. ------------------------- Jeg har brug for en taxa. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. J-g h-- -rug---------o-- ov---bye-. Jeg har brug for et kort over byen. J-g h-r b-u- f-r e- k-r- o-e- b-e-. ----------------------------------- Jeg har brug for et kort over byen. 0
Tarvitsen hotellin. J-- --- brug for--t-h-t-l. Jeg har brug for et hotel. J-g h-r b-u- f-r e- h-t-l- -------------------------- Jeg har brug for et hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. J-----l g------eje ---bil. Jeg vil gerne leje en bil. J-g v-l g-r-e l-j- e- b-l- -------------------------- Jeg vil gerne leje en bil. 0
Tässä on luottokorttini. H-r-e----t kre-i-k-r-. Her er mit kreditkort. H-r e- m-t k-e-i-k-r-. ---------------------- Her er mit kreditkort. 0
Tässä on ajokorttini. He--e--m----ø--kor-. Her er mit kørekort. H-r e- m-t k-r-k-r-. -------------------- Her er mit kørekort. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Hvad--k-l-man se-i by--? Hvad skal man se i byen? H-a- s-a- m-n s- i b-e-? ------------------------ Hvad skal man se i byen? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Gå-he- -i- d-- ---le-b----. Gå hen til den gamle bydel. G- h-n t-l d-n g-m-e b-d-l- --------------------------- Gå hen til den gamle bydel. 0
Tehkää kiertoajelu. T-- på -----ur-- --en. Tag på rundtur i byen. T-g p- r-n-t-r i b-e-. ---------------------- Tag på rundtur i byen. 0
Menkää satamaan. Gå--e----l hav---. Gå ned til havnen. G- n-d t-l h-v-e-. ------------------ Gå ned til havnen. 0
Tehkää satamakierros. Ta--på havne---d-a--. Tag på havnerundfart. T-g p- h-v-e-u-d-a-t- --------------------- Tag på havnerundfart. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? H---k- s-væ--i---de- er-der el-er-? Hvilke seværdigheder er der ellers? H-i-k- s-v-r-i-h-d-r e- d-r e-l-r-? ----------------------------------- Hvilke seværdigheder er der ellers? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!