Lauseita

fi Viikonpäivät   »   da Ugedage

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ni]

Ugedage

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
maanantai m-ndag m_____ m-n-a- ------ mandag 0
tiistai t---dag t______ t-r-d-g ------- tirsdag 0
keskiviikko on--ag o_____ o-s-a- ------ onsdag 0
torstai t---d-g t______ t-r-d-g ------- torsdag 0
perjantai fre-ag f_____ f-e-a- ------ fredag 0
lauantai lø-d-g l_____ l-r-a- ------ lørdag 0
sunnuntai s-n-ag s_____ s-n-a- ------ søndag 0
viikko ugen u___ u-e- ---- ugen 0
maanantaista sunnuntaihin f-a m-nd-----l søn--g f__ m_____ t__ s_____ f-a m-n-a- t-l s-n-a- --------------------- fra mandag til søndag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. D-n f--------- -- --ndag. D__ f_____ d__ e_ m______ D-n f-r-t- d-g e- m-n-a-. ------------------------- Den første dag er mandag. 0
Toinen päivä on tiistai. De- a-den---- e- -irs-ag. D__ a____ d__ e_ t_______ D-n a-d-n d-g e- t-r-d-g- ------------------------- Den anden dag er tirsdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. De--tr--je -a- -r -ns--g. D__ t_____ d__ e_ o______ D-n t-e-j- d-g e- o-s-a-. ------------------------- Den tredje dag er onsdag. 0
Neljäs päivä on torstai. De---j--de---g--r---rsd--. D__ f_____ d__ e_ t_______ D-n f-e-d- d-g e- t-r-d-g- -------------------------- Den fjerde dag er torsdag. 0
Viides päivä on perjantai. De- f-mte-dag--r-fre-a-. D__ f____ d__ e_ f______ D-n f-m-e d-g e- f-e-a-. ------------------------ Den femte dag er fredag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D-- --e-t- --g -- -ørda-. D__ s_____ d__ e_ l______ D-n s-e-t- d-g e- l-r-a-. ------------------------- Den sjette dag er lørdag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D-n -y-e--- --- -r ---da-. D__ s______ d__ e_ s______ D-n s-v-n-e d-g e- s-n-a-. -------------------------- Den syvende dag er søndag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Ug---------v---g-. U___ h__ s__ d____ U-e- h-r s-v d-g-. ------------------ Ugen har syv dage. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. V----b---er kun --- -ag-. V_ a_______ k__ f__ d____ V- a-b-j-e- k-n f-m d-g-. ------------------------- Vi arbejder kun fem dage. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!