Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   it Al ristorante 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trentuno]

Al ristorante 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. V--r-i -- --tipa--o. V_____ u_ a_________ V-r-e- u- a-t-p-s-o- -------------------- Vorrei un antipasto. 0
Haluaisin salaatin. Vo-rei--n’i------a. V_____ u___________ V-r-e- u-’-n-a-a-a- ------------------- Vorrei un’insalata. 0
Haluaisin keiton. V--r----na ---e--r-. V_____ u__ m________ V-r-e- u-a m-n-s-r-. -------------------- Vorrei una minestra. 0
Haluaisin jälkiruuan. V--rei -- --ss---. V_____ u_ d_______ V-r-e- u- d-s-e-t- ------------------ Vorrei un dessert. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Vo--ei--n -elat- c-- -----. V_____ u_ g_____ c__ p_____ V-r-e- u- g-l-t- c-n p-n-a- --------------------------- Vorrei un gelato con panna. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Vor-ei de-la-frutta o d-l---r-a-gio. V_____ d____ f_____ o d__ f_________ V-r-e- d-l-a f-u-t- o d-l f-r-a-g-o- ------------------------------------ Vorrei della frutta o del formaggio. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. V--lia-- fa-e co---i--e. V_______ f___ c_________ V-g-i-m- f-r- c-l-z-o-e- ------------------------ Vogliamo fare colazione. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. V-gliam--pran-ar-. V_______ p________ V-g-i-m- p-a-z-r-. ------------------ Vogliamo pranzare. 0
Haluaisimme syödä illallisen. V----amo --n-r-. V_______ c______ V-g-i-m- c-n-r-. ---------------- Vogliamo cenare. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? C---cos- v---te - -o----o--? C__ c___ v_____ a c_________ C-e c-s- v-l-t- a c-l-z-o-e- ---------------------------- Che cosa volete a colazione? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? P----- --- -armel-at- e-miele? P_____ c__ m_________ e m_____ P-n-n- c-n m-r-e-l-t- e m-e-e- ------------------------------ Panini con marmellata e miele? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? T--s--con-s---mi e--or---g--? T____ c__ s_____ e f_________ T-a-t c-n s-l-m- e f-r-a-g-o- ----------------------------- Toast con salumi e formaggio? 0
Keitetyn kananmunan? U--uovo-----? U_ u___ s____ U- u-v- s-d-? ------------- Un uovo sodo? 0
Paistetun kananmunan? U--u-v--al--occh----i-b-e? U_ u___ a_________ d_ b___ U- u-v- a-l-o-c-i- d- b-e- -------------------------- Un uovo all’occhio di bue? 0
Munakkaan? Un- ---tt---? U__ f________ U-a f-i-t-t-? ------------- Una frittata? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. A--o-a un--yogu--- --r-f--ore. A_____ u__ y______ p__ f______ A-c-r- u-o y-g-r-, p-r f-v-r-. ------------------------------ Ancora uno yogurt, per favore. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. A-cor----le-e -e--- pe---av-re. A_____ s___ e p____ p__ f______ A-c-r- s-l- e p-p-, p-r f-v-r-. ------------------------------- Ancora sale e pepe, per favore. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. A---r--un-bicchi--e -’-cqua,-p---fav-re. A_____ u_ b________ d_______ p__ f______ A-c-r- u- b-c-h-e-e d-a-q-a- p-r f-v-r-. ---------------------------------------- Ancora un bicchiere d’acqua, per favore. 0

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…