Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   ca Al restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trenta-u]

Al restaurant 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. V--d-ia una en--a--. Voldria una entrada. V-l-r-a u-a e-t-a-a- -------------------- Voldria una entrada. 0
Haluaisin salaatin. Voldri- u-a -m--i-a. Voldria una amanida. V-l-r-a u-a a-a-i-a- -------------------- Voldria una amanida. 0
Haluaisin keiton. Vo-dr-a --a-so--. Voldria una sopa. V-l-r-a u-a s-p-. ----------------- Voldria una sopa. 0
Haluaisin jälkiruuan. Vo----a-u-e- p-st---. Voldria unes postres. V-l-r-a u-e- p-s-r-s- --------------------- Voldria unes postres. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. V---r-- ----e----a-- -at-. Voldria un gelat amb nata. V-l-r-a u- g-l-t a-b n-t-. -------------------------- Voldria un gelat amb nata. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. V---ria----i-a - f-r-at--. Voldria fruita o formatge. V-l-r-a f-u-t- o f-r-a-g-. -------------------------- Voldria fruita o formatge. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. (No-al-re-) -oldrí-- -s-o-z-r. (Nosaltres) voldríem esmorzar. (-o-a-t-e-) v-l-r-e- e-m-r-a-. ------------------------------ (Nosaltres) voldríem esmorzar. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. (--sa-----) voldr--m-d----. (Nosaltres) voldríem dinar. (-o-a-t-e-) v-l-r-e- d-n-r- --------------------------- (Nosaltres) voldríem dinar. 0
Haluaisimme syödä illallisen. (N--alt---)-vo--rí-----pa-. (Nosaltres) voldríem sopar. (-o-a-t-e-) v-l-r-e- s-p-r- --------------------------- (Nosaltres) voldríem sopar. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Què---- -er-e-m-r--r? Què vol per esmorzar? Q-è v-l p-r e-m-r-a-? --------------------- Què vol per esmorzar? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Pa-e-- --b-----elad- - ---? Panets amb melmelada i mel? P-n-t- a-b m-l-e-a-a i m-l- --------------------------- Panets amb melmelada i mel? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Torrade---m- s--si--- - f-r--tg-? Torrades amb salsitxa i formatge? T-r-a-e- a-b s-l-i-x- i f-r-a-g-? --------------------------------- Torrades amb salsitxa i formatge? 0
Keitetyn kananmunan? U--ou-pa-s-t pe-------? Un ou passat per aigua? U- o- p-s-a- p-r a-g-a- ----------------------- Un ou passat per aigua? 0
Paistetun kananmunan? Un--- fr--it? Un ou fregit? U- o- f-e-i-? ------------- Un ou fregit? 0
Munakkaan? U-a t--i--? Una truita? U-a t-u-t-? ----------- Una truita? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. U- altr- ---u--------- p-a-. Un altre iogurt, si us plau. U- a-t-e i-g-r-, s- u- p-a-. ---------------------------- Un altre iogurt, si us plau. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. U-a---c----s--e--al-i pe-r---si -s p-a-. Una mica més de sal i pebre, si us plau. U-a m-c- m-s d- s-l i p-b-e- s- u- p-a-. ---------------------------------------- Una mica més de sal i pebre, si us plau. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. U---ltr--go- d-a-g-a, si us p--u. Un altre got d’aigua, si us plau. U- a-t-e g-t d-a-g-a- s- u- p-a-. --------------------------------- Un altre got d’aigua, si us plau. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…