Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   et Restoranis 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [kolmkümmend üks]

Restoranis 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Ma-so-vi-sin--el-o--a. M_ s________ e________ M- s-o-i-s-n e-l-o-g-. ---------------------- Ma sooviksin eelrooga. 0
Haluaisin salaatin. Ma s--v--si- --l-tit. M_ s________ s_______ M- s-o-i-s-n s-l-t-t- --------------------- Ma sooviksin salatit. 0
Haluaisin keiton. M--s-o-------s----. M_ s________ s_____ M- s-o-i-s-n s-p-i- ------------------- Ma sooviksin suppi. 0
Haluaisin jälkiruuan. M--so-vik--n-magusto---. M_ s________ m__________ M- s-o-i-s-n m-g-s-o-t-. ------------------------ Ma sooviksin magustoitu. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Ma so----s-n---or-ga-jä-t--t. M_ s________ k______ j_______ M- s-o-i-s-n k-o-e-a j-ä-i-t- ----------------------------- Ma sooviksin koorega jäätist. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Ma -o---k-in-pu-v-lj- v---ju-s-u. M_ s________ p_______ v__ j______ M- s-o-i-s-n p-u-i-j- v-i j-u-t-. --------------------------------- Ma sooviksin puuvilju või juustu. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. M- -o-vi---me----m----- -ü--. M_ s_________ h________ s____ M- s-o-i-s-m- h-m-i-u-t s-ü-. ----------------------------- Me sooviksime hommikust süüa. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. M- soov-k--me--õ--at -ü-a. M_ s_________ l_____ s____ M- s-o-i-s-m- l-u-a- s-ü-. -------------------------- Me sooviksime lõunat süüa. 0
Haluaisimme syödä illallisen. M--so--ik-ime----ust --ü-. M_ s_________ õ_____ s____ M- s-o-i-s-m- õ-t-s- s-ü-. -------------------------- Me sooviksime õhtust süüa. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? M-d- -e ho-----s-----s s--v-te? M___ t_ h_____________ s_______ M-d- t- h-m-i-u-ö-g-k- s-o-i-e- ------------------------------- Mida te hommikusöögiks soovite? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? S---k- -ar----a---j--me---? S_____ m_________ j_ m_____ S-i-k- m-r-e-a-d- j- m-e-a- --------------------------- Saiake marmelaadi ja meega? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? R----ai--o---- -a---u---ga? R______ v_____ j_ j________ R-s-s-i v-r-t- j- j-u-t-g-? --------------------------- Röstsai vorsti ja juustuga? 0
Keitetyn kananmunan? K-edetud-mu-a? K_______ m____ K-e-e-u- m-n-? -------------- Keedetud muna? 0
Paistetun kananmunan? Pra-tud m-n-? P______ m____ P-a-t-d m-n-? ------------- Praetud muna? 0
Munakkaan? Üks oml---? Ü__ o______ Ü-s o-l-t-? ----------- Üks omlett? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. P--un-v--l--k--j--u--. P____ v___ ü__ j______ P-l-n v-e- ü-s j-g-r-. ---------------------- Palun veel üks jogurt. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. P-l-n -e-l-soola--a-pip-rt. P____ v___ s____ j_ p______ P-l-n v-e- s-o-a j- p-p-r-. --------------------------- Palun veel soola ja pipart. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. Pa-u---e-- --s----a- vett. P____ v___ ü__ k____ v____ P-l-n v-e- ü-s k-a-s v-t-. -------------------------- Palun veel üks klaas vett. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…