Lauseita

fi Small Talk 1   »   ku Small Talk 1 (Axaftina kurt 1)

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [bîst]

Small Talk 1 (Axaftina kurt 1)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Li-rihe---a xw- ----r--! L_ r_______ x__ b_______ L- r-h-t-y- x-e b-n-r-n- ------------------------ Li rihetiya xwe binêrin! 0
Olkaa kuin kotonanne. Xw--w-k- di-ma-- ----d--------bî-i-. X__ w___ d_ m___ x__ d_ b___________ X-e w-k- d- m-l- x-e d- b-h-s-b-n-n- ------------------------------------ Xwe wekî di mala xwe de bihesibînin. 0
Mitä te haluaisitte juoda? Hû---i-w-----ç- -e-w-n? H__ d_______ ç_ v______ H-n d-x-a-i- ç- v-x-i-? ----------------------- Hûn dixwazin çi vexwin? 0
Pidättekö musiikista? Hûn-ji -u--kê hez -i---? H__ j_ m_____ h__ d_____ H-n j- m-z-k- h-z d-k-n- ------------------------ Hûn ji muzîkê hez dikin? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Ez-j- -uz-k- -l-s-- --- --k--. E_ j_ m_____ k_____ h__ d_____ E- j- m-z-k- k-a-î- h-z d-k-m- ------------------------------ Ez ji muzîka klasîk hez dikim. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. CDy---mi- -i vi- in. C____ m__ l_ v__ i__ C-y-n m-n l- v-r i-. -------------------- CDyên min li vir in. 0
Soitatteko te jotain soitinta? H-n-l--am---ke mu---ê-d-xin? H__ l_ a______ m_____ d_____ H-n l- a-û-e-e m-z-k- d-x-n- ---------------------------- Hûn li amûreke muzîkê dixin? 0
Tässä on minun kitarani. Gît-r- --n-l- vir--. G_____ m__ l_ v__ e_ G-t-r- m-n l- v-r e- -------------------- Gîtara min li vir e. 0
Laulatteko te mielellänne? Hû--ji str-nbêj-y----- -i--n? H__ j_ s__________ h__ d_____ H-n j- s-r-n-ê-i-ê h-z d-k-n- ----------------------------- Hûn ji stranbêjiyê hez dikin? 0
Onko teillä lapsia? Zar-k-n--- ----? Z______ w_ h____ Z-r-k-n w- h-n-? ---------------- Zarokên we hene? 0
Onko teillä koira? Ku-i-- -- hey-? K_____ w_ h____ K-ç-k- w- h-y-? --------------- Kuçikê we heye? 0
Onko teillä kissa? P-sî-a -- --y-? P_____ w_ h____ P-s-k- w- h-y-? --------------- Pisîka we heye? 0
Tässä ovat kirjani. P------n -in-li vi- in. P_______ m__ l_ v__ i__ P-r-û-ê- m-n l- v-r i-. ----------------------- Pirtûkên min li vir in. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E--vê --mê -- -i-t-kê--ix-î-i-. E_ v_ d___ v_ p______ d________ E- v- d-m- v- p-r-û-ê d-x-î-i-. ------------------------------- Ez vê demê vê pirtûkê dixwînim. 0
Mitä te luette mielellänne? Tu ji--wan---------e------? T_ j_ x_______ ç_ h__ d____ T- j- x-a-d-n- ç- h-z d-k-? --------------------------- Tu ji xwandina çi hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? T--------î-a-k-nse---h-z-d-k-? T_ j_ ç_____ k______ h__ d____ T- j- ç-y-n- k-n-e-ê h-z d-k-? ------------------------------ Tu ji çuyîna konserê hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Tu--i --yîna-ş-noy- h-z ----? T_ j_ ç_____ ş_____ h__ d____ T- j- ç-y-n- ş-n-y- h-z d-k-? ----------------------------- Tu ji çuyîna şanoyê hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Tu--i çuy-n- op-r-y- h-z----î? T_ j_ ç_____ o______ h__ d____ T- j- ç-y-n- o-e-a-ê h-z d-k-? ------------------------------ Tu ji çuyîna operayê hez dikî? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!