Lauseita

fi Viikonpäivät   »   ku Rojên heftê

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [neh]

Rojên heftê

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
maanantai D-ş-m D____ D-ş-m ----- Duşem 0
tiistai S-şem S____ S-ş-m ----- Sêşem 0
keskiviikko Çarşem Ç_____ Ç-r-e- ------ Çarşem 0
torstai P-n--em P______ P-n-ş-m ------- Pêncşem 0
perjantai -n Î_ Î- -- În 0
lauantai Ş-mî Ş___ Ş-m- ---- Şemî 0
sunnuntai Ye-şem Y_____ Y-k-e- ------ Yekşem 0
viikko h-f-e h____ h-f-e ----- hefte 0
maanantaista sunnuntaihin ji-duş-mê-he-a ---ş-mê j_ d_____ h___ y______ j- d-ş-m- h-y- y-k-e-ê ---------------------- ji duşemê heya yekşemê 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Ro---yek-m d-ş-m -. R___ y____ d____ e_ R-j- y-k-m d-ş-m e- ------------------- Roja yekem duşem e. 0
Toinen päivä on tiistai. R--a-duye--------m-e. R___ d______ s____ e_ R-j- d-y-m-n s-ş-m e- --------------------- Roja duyemîn sêşem e. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. R--a -ê-e-î- -arşem--. R___ s______ ç_____ e_ R-j- s-y-m-n ç-r-e- e- ---------------------- Roja sêyemîn çarşem e. 0
Neljäs päivä on torstai. R-ja-ç--em-- p-ncş-- -. R___ ç______ p______ e_ R-j- ç-r-m-n p-n-ş-m e- ----------------------- Roja çaremîn pêncşem e. 0
Viides päivä on perjantai. R-j--p-nce--n--- -. R___ p_______ î_ e_ R-j- p-n-e-î- î- e- ------------------- Roja pêncemîn în e. 0
Kuudes päivä on lauantai. Roja---ş--în şemi-e. R___ ş______ ş______ R-j- ş-ş-m-n ş-m-y-. -------------------- Roja şeşemîn şemiye. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Roj----f-em----ekş----. R___ h_______ y_____ e_ R-j- h-f-e-î- y-k-e- e- ----------------------- Roja heftemîn yekşem e. 0
Viikossa on seitsemän päivää. He----h-ft r-j e. H____ h___ r__ e_ H-f-e h-f- r-j e- ----------------- Hefte heft roj e. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. E- --te------- r--an ---eb-tin. E_ b_____ p___ r____ d_________ E- b-t-n- p-n- r-j-n d-x-b-t-n- ------------------------------- Em bitenê pênc rojan dixebitin. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!