Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   ku Xebitîn

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [pêncî û pênc]

Xebitîn

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Mitä teette työksenne? P-şey- -e -- -e? P_____ w_ ç_ y__ P-ş-y- w- ç- y-? ---------------- Pîşeyê we çi ye? 0
Mieheni on lääkäri. M-rê -i- -ijîşk-e. M___ m__ b_____ e_ M-r- m-n b-j-ş- e- ------------------ Mêrê min bijîşk e. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. E------o-- w--- h--ş-r- -----i-i-. E_ n______ w___ h______ d_________ E- n-v-o-ê w-k- h-m-î-e d-x-b-t-m- ---------------------------------- Ez nîvrojê weke hemşîre dixebitim. 0
Pian saamme eläkettä. D-m-k--n-z----em - t----î--bib-m- D_____ n__ d_ e_ ê t______ b_____ D-m-k- n-z d- e- ê t-q-w-d b-b-m- ---------------------------------- Demeke nêz de em ê teqewîd bibim. 0
Mutta verot ovat korkeita. L--elê b----ê-eye. L_____ b__ z______ L-b-l- b-c z-d-y-. ------------------ Lêbelê bac zêdeye. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Û -is---r-y- n-x-eş--- ---- --. Û m_________ n________ z___ y__ Û m-s-g-r-y- n-x-e-î-ê z-d- y-. ------------------------------- Û misogeriya nexweşîyê zêde ye. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Tû d--w--î----î-ç-? T_ d______ b___ ç__ T- d-x-a-î b-b- ç-? ------------------- Tû dixwazî bibî çi? 0
Haluan tulla insinööriksi. E- d---az-m----im e---z--r. E_ d_______ b____ e________ E- d-x-a-i- b-b-m e-d-z-a-. --------------------------- Ez dixwazim bibim endezyar. 0
Haluan opiskella yliopistossa. E--di-waz---z-nîn---ê ----în--. E_ d_______ z________ b________ E- d-x-a-i- z-n-n-e-ê b-x-î-i-. ------------------------------- Ez dixwazim zanîngehê bixwînim. 0
Olen harjoittelija. Ez----jy-- -m. E_ s______ i__ E- s-a-y-r i-. -------------- Ez stajyer im. 0
En tienaa paljon. Zêd---i-est n-x-m. Z___ b_____ n_____ Z-d- b-d-s- n-x-m- ------------------ Zêde bidest naxim. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. L--de-v--- --l-t-st--ê---kim. L_ d______ w____ s____ d_____ L- d-r-e-î w-l-t s-a-ê d-k-m- ----------------------------- Li derveyî welêt stajê dikim. 0
Tuo on pomoni. Ev ş-fê--i--e. E_ ş___ m__ e_ E- ş-f- m-n e- -------------- Ev şefê min e. 0
Minulla on mukavia työkavereita. He--l-n-m-- - --ş he-e. H______ m__ e b__ h____ H-v-l-n m-n e b-ş h-n-. ----------------------- Hevalên min e baş hene. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. E------î-ro--n----ti- d--i-----tîn-. E_ d_ n_______ d_ t__ d____ q_______ E- d- n-v-o-a- d- t-m d-ç-n q-n-î-ê- ------------------------------------ Em di nîvroyan de tim diçin qantînê. 0
Etsin työpaikkaa. Ez -i k--e-- --g-ri-. E_ l_ k_____ d_______ E- l- k-r-k- d-g-r-m- --------------------- Ez li karekî digerim. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ye- -i -al--- ---b--ar -m. Y__ j_ s_____ v_ b____ i__ Y-z j- s-l-k- v- b-k-r i-. -------------------------- Yez ji salekê ve bêkar im. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Li v- w-la-- g-lek ke-- bê-ar -e-e. L_ v_ w_____ g____ k___ b____ h____ L- v- w-l-t- g-l-k k-s- b-k-r h-n-. ----------------------------------- Li vî welatî gelek kesê bêkar hene. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?