Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   ku Dema borî 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [heştê û yek]

Dema borî 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
kirjoittaa niv--and-n n_________ n-v-s-n-i- ---------- nivîsandin 0
Hän kirjoitti kirjeen. Wî---m-y-- n-vî-an-. W_ n______ n________ W- n-m-y-k n-v-s-n-. -------------------- Wî nameyek nivîsand. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Û -- ----e--n-vî-an-. Û w_ q_____ n________ Û w- q-r-e- n-v-s-n-. --------------------- Û wê qartek nivîsand. 0
lukea xw-nd-n x______ x-e-d-n ------- xwendin 0
Hän luki lehteä. Wî--ov-rek-x-e-d. W_ k______ x_____ W- k-v-r-k x-e-d- ----------------- Wî kovarek xwend. 0
Ja hän luki kirjan. Û-wê--irtûkek x---d Û w_ p_______ x____ Û w- p-r-û-e- x-e-d ------------------- Û wê pirtûkek xwend 0
ottaa wer--r--n w________ w-r-i-t-n --------- wergirtin 0
Hän otti tupakan. Wî-c----e-----e--i--. W_ c________ w_______ W- c-x-r-y-k w-r-i-t- --------------------- Wî cixareyek wergirt. 0
Hän otti palan suklaata. Wê -et-k---k-l----we--irt. W_ q____ ç_______ w_______ W- q-t-k ç-k-l-t- w-r-i-t- -------------------------- Wê qetek çîkolate wergirt. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ew---ê---di-soz --nbû--lê-ew--j-----il-oz---. E_ (____ d_____ n_____ l_ e_ (____ d_____ b__ E- (-ê-) d-l-o- n-n-û- l- e- (-i-) d-l-o- b-. --------------------------------------------- Ew (mêr) dilsoz nînbû, lê ew (jin) dilsoz bû. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ew (m-r)-----l--û, l- ew --i-- --ha-î---. E_ (____ t____ b__ l_ e_ (____ j_____ b__ E- (-ê-) t-r-l b-, l- e- (-i-) j-h-t- b-. ----------------------------------------- Ew (mêr) tiral bû, lê ew (jin) jêhatî bû. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ew----r) x-z-- bû-----e- (-i---de----en- --. E_ (____ x____ b__ l_ e_ (____ d________ b__ E- (-ê-) x-z-n b-, l- e- (-i-) d-w-e-e-d b-. -------------------------------------------- Ew (mêr) xizan bû, lê ew (jin) dewlemend bû. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. P-r- wî -i-- b---- be-- -ey-ê ---h-b-. P___ w_ t___ b_ l_ b___ d____ w_ h____ P-r- w- t-n- b- l- b-l- d-y-ê w- h-b-. -------------------------------------- Perê wî tine bû lê belê deynê wî hebû. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ş-ns--w- --ne bû lê-------êşa-- --. Ş____ w_ t___ b_ l_ b___ b_____ b__ Ş-n-ê w- t-n- b- l- b-l- b-ş-n- b-. ----------------------------------- Şansê wî tine bû lê belê bêşans bû. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ew--er-ef-î --n-- -ê-b-l- -er---e---bû. E_ s_______ n____ l_ b___ s________ b__ E- s-r-e-t- n-n-û l- b-l- s-r-e-e-î b-. --------------------------------------- Ew serkeftî nînbû lê belê serneketî bû. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. E--kê-xw-- -î---, lê-b----bê-êf -û. E_ k______ n_____ l_ b___ b____ b__ E- k-f-w-ş n-n-û- l- b-l- b-k-f b-. ----------------------------------- Ew kêfxweş nînbû, lê belê bêkêf bû. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. E-----şa- --nb-,-l- b-l--dilr-ş-b-. E_ d_____ n_____ l_ b___ d_____ b__ E- d-l-a- n-n-û- l- b-l- d-l-e- b-. ----------------------------------- Ew dilşad nînbû, lê belê dilreş bû. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ew-xw---î-î- nîn-û- lê bel---wîn--hl--û. E_ x________ n_____ l_ b___ x_______ b__ E- x-î-ş-r-n n-n-û- l- b-l- x-î-t-h- b-. ---------------------------------------- Ew xwînşîrîn nînbû, lê belê xwîntehl bû. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…