Lauseita

fi Kaupungissa   »   ku Li bajêr

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [bîst û pênc]

Li bajêr

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ez --x----m -içim -s--e-- --ê-ê. E_ d_______ b____ î______ t_____ E- d-x-a-i- b-ç-m î-t-e-a t-ê-ê- -------------------------------- Ez dixwazim biçim îstgeha trênê. 0
Tahdon lentokentälle. E--d-xwa-------im balaf-r-e-ê. E_ d_______ b____ b___________ E- d-x-a-i- b-ç-m b-l-f-r-e-ê- ------------------------------ Ez dixwazim biçim balafirgehê. 0
Tahdon keskustaan. E---ixwa-i- b-ç-m-n--e-da--aj--. E_ d_______ b____ n______ b_____ E- d-x-a-i- b-ç-m n-v-n-a b-j-r- -------------------------------- Ez dixwazim biçim navenda bajêr. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? E--ç--- --k--im --ç-- -stg--- -rê--? E_ ç___ d______ b____ î______ t_____ E- ç-w- d-k-r-m b-ç-m î-t-e-a t-ê-ê- ------------------------------------ Ez çawa dikarim biçim îstgeha trênê? 0
Miten pääsen lentokentälle? E- --w---ikar-m--içi--ba--f---ehê? E_ ç___ d______ b____ b___________ E- ç-w- d-k-r-m b-ç-m b-l-f-r-e-ê- ---------------------------------- Ez çawa dikarim biçim balafirgehê? 0
Miten pääsen keskustaan? E- ê ça-----k--i-im bi-i---alafir--hê? E_ ê ç___ b________ b____ b___________ E- ê ç-w- b-k-r-b-m b-ç-m b-l-f-r-e-ê- -------------------------------------- Ez ê çawa bikaribim biçim balafirgehê? 0
Tarvitsen taksin. M-- -e-s-y-- pêw-s---. M__ t_______ p_____ e_ M-n t-x-i-e- p-w-s- e- ---------------------- Min texsiyek pêwîst e. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. J- ----re-n----y--e b--ê---êwî-t--. J_ m__ r_ n________ b____ p_____ e_ J- m-n r- n-x-e-e-e b-j-r p-w-s- e- ----------------------------------- Ji min re nexşeyeke bajêr pêwîst e. 0
Tarvitsen hotellin. Ji m-n r- -t---- ---ê. J_ m__ r_ o_____ d____ J- m-n r- o-ê-e- d-v-. ---------------------- Ji min re otêlek divê. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E- d-x-a--m--i-----l--ê k-rê -ik-m. E_ d_______ t__________ k___ b_____ E- d-x-a-i- t-r-m-ê-e-ê k-r- b-k-m- ----------------------------------- Ez dixwazim tirimpêlekê kirê bikim. 0
Tässä on luottokorttini. Va ----a-m-n --q-ed-y-. V_ q____ m__ e q_______ V- q-r-a m-n e q-e-i-ê- ----------------------- Va qarta min e qrediyê. 0
Tässä on ajokorttini. Va-----a--------. V_ a________ m___ V- a-o-a-e-a m-n- ----------------- Va ajonameya min. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Li-b-----c--ek- b---î--n-----e? L_ b____ c_____ b_ d_____ h____ L- b-j-r c-h-k- b- d-t-n- h-y-? ------------------------------- Li bajêr cihekê bê dîtinê heye? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. B--in-beş---ev---- b--ê-. B____ b___ k___ y_ b_____ B-ç-n b-ş- k-v- y- b-j-r- ------------------------- Biçin beşa kevn ya bajêr. 0
Tehkää kiertoajelu. Ger--baj-r-b----. G___ b____ b_____ G-r- b-j-r b-k-n- ----------------- Gera bajêr bikin. 0
Menkää satamaan. Biçi--b--de-ê. B____ b_______ B-ç-n b-n-e-ê- -------------- Biçin bênderê. 0
Tehkää satamakierros. G--a b-nder---i--n. G___ b______ b_____ G-r- b-n-e-ê b-k-n- ------------------- Gera bênderê bikin. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Cihe-î--i- -ê hêj-yî--î-in--h--e? C_____ d__ y_ h_____ d_____ h____ C-h-k- d-n y- h-j-y- d-t-n- h-y-? --------------------------------- Cihekî din yê hêjayî dîtinê heye? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!