Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   et Minevik 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [kaheksakümmend üks]

Minevik 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
kirjoittaa k--j--ama k________ k-r-u-a-a --------- kirjutama 0
Hän kirjoitti kirjeen. T- -ir----- -i--a. T_ k_______ k_____ T- k-r-u-a- k-r-a- ------------------ Ta kirjutas kirja. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Ja--e-a-kirj-t-s--aa-di. J_ t___ k_______ k______ J- t-m- k-r-u-a- k-a-d-. ------------------------ Ja tema kirjutas kaardi. 0
lukea l-ge-a l_____ l-g-m- ------ lugema 0
Hän luki lehteä. T---u--s ---kirj-. T_ l____ a________ T- l-g-s a-a-i-j-. ------------------ Ta luges ajakirja. 0
Ja hän luki kirjan. Ja ----uges ra-matu-. J_ t_ l____ r________ J- t- l-g-s r-a-a-u-. --------------------- Ja ta luges raamatut. 0
ottaa v---a v____ v-t-a ----- võtma 0
Hän otti tupakan. Ta-v----- s-gar---. T_ v_____ s________ T- v-t-i- s-g-r-t-. ------------------- Ta võttis sigareti. 0
Hän otti palan suklaata. Ta -------------o--laadi. T_ v_____ t___ š_________ T- v-t-i- t-k- š-k-l-a-i- ------------------------- Ta võttis tüki šokolaadi. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ta---i tru-,--ui- te-a --i-truud-setu. T_ o__ t____ k___ t___ o__ t__________ T- o-i t-u-, k-i- t-m- o-i t-u-d-s-t-. -------------------------------------- Ta oli truu, kuid tema oli truudusetu. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. T- -li la---- kui---e-a -l--u---. T_ o__ l_____ k___ t___ o__ u____ T- o-i l-i-k- k-i- t-m- o-i u-i-. --------------------------------- Ta oli laisk, kuid tema oli usin. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. T--ol--v--n-- k--d-te-a ------ka-. T_ o__ v_____ k___ t___ o__ r_____ T- o-i v-e-e- k-i- t-m- o-i r-k-s- ---------------------------------- Ta oli vaene, kuid tema oli rikas. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Tal-e- ol-u- r-h--vai---õl--. T__ e_ o____ r___ v___ v_____ T-l e- o-n-d r-h- v-i- v-l-d- ----------------------------- Tal ei olnud raha vaid võlad. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Tal -i o--ud--n-e---id ---etu-t. T__ e_ o____ õ___ v___ õ________ T-l e- o-n-d õ-n- v-i- õ-n-t-s-. -------------------------------- Tal ei olnud õnne vaid õnnetust. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. T-l----olnud ed--va-- ä-ardum--i. T__ e_ o____ e__ v___ ä__________ T-l e- o-n-d e-u v-i- ä-a-d-m-s-. --------------------------------- Tal ei olnud edu vaid äpardumisi. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. T-----o-nud--ahul----- ra-ulolematu. T_ e_ o____ r____ v___ r____________ T- e- o-n-d r-h-l v-i- r-h-l-l-m-t-. ------------------------------------ Ta ei olnud rahul vaid rahulolematu. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. T- ---o-n-- -n-e--k----- --netu. T_ e_ o____ õ______ v___ õ______ T- e- o-n-d õ-n-l-k v-i- õ-n-t-. -------------------------------- Ta ei olnud õnnelik vaid õnnetu. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ta--- ---u--s---a-t-- ---- eb-sümpa--n-. T_ e_ o____ s________ v___ e____________ T- e- o-n-d s-m-a-t-e v-i- e-a-ü-p-a-n-. ---------------------------------------- Ta ei olnud sümpaatne vaid ebasümpaatne. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…