Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   cs Minulý čas 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osmdesát jedna]

Minulý čas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
kirjoittaa p-át p___ p-á- ---- psát 0
Hän kirjoitti kirjeen. P--- d-p-s. P___ d_____ P-a- d-p-s- ----------- Psal dopis. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A o---p-ala---hl-d. A o__ p____ p______ A o-a p-a-a p-h-e-. ------------------- A ona psala pohled. 0
lukea č-st č___ č-s- ---- číst 0
Hän luki lehteä. Č--l-----p-s. Č___ č_______ Č-t- č-s-p-s- ------------- Četl časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A--n- --tla --ihu. A o__ č____ k_____ A o-a č-t-a k-i-u- ------------------ A ona četla knihu. 0
ottaa vzít-/-vz-t -i v___ / v___ s_ v-í- / v-í- s- -------------- vzít / vzít si 0
Hän otti tupakan. Vzal--- ---a----. V___ s_ c________ V-a- s- c-g-r-t-. ----------------- Vzal si cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. Vza-a s------e--č-k--á-y. V____ s_ k_____ č________ V-a-a s- k-u-e- č-k-l-d-. ------------------------- Vzala si kousek čokolády. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. By- nevě--ý,-a-----a--yl--věrn-. B__ n_______ a__ o__ b___ v_____ B-l n-v-r-ý- a-e o-a b-l- v-r-á- -------------------------------- Byl nevěrný, ale ona byla věrná. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Byl--í-ý----- o-a by----i-n-. B__ l____ a__ o__ b___ p_____ B-l l-n-, a-e o-a b-l- p-l-á- ----------------------------- Byl líný, ale ona byla pilná. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Byl c-udý-------n- -y---b-hat-. B__ c_____ a__ o__ b___ b______ B-l c-u-ý- a-e o-a b-l- b-h-t-. ------------------------------- Byl chudý, ale ona byla bohatá. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ne-ě- -á-n- pe-í--,-j-- d-u-y. N____ ž____ p______ j__ d_____ N-m-l ž-d-é p-n-z-, j-n d-u-y- ------------------------------ Neměl žádné peníze, jen dluhy. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. N--ě- -těs-í- -en sm-lu. N____ š______ j__ s_____ N-m-l š-ě-t-, j-n s-ů-u- ------------------------ Neměl štěstí, jen smůlu. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ne-ě- --d----s----, --n neúsp--h. N____ ž____ ú______ j__ n________ N-m-l ž-d-ý ú-p-c-, j-n n-ú-p-c-. --------------------------------- Neměl žádný úspěch, jen neúspěch. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ne-----po--j---,--ý----nes--k----ý. N____ s_________ n____ n___________ N-b-l s-o-o-e-ý- n-b-ž n-s-o-o-e-ý- ----------------------------------- Nebyl spokojený, nýbrž nespokojený. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. N---- šťa-t-ý, ný----n--ťa--ný. N____ š_______ n____ n_________ N-b-l š-a-t-ý- n-b-ž n-š-a-t-ý- ------------------------------- Nebyl šťastný, nýbrž nešťastný. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Nebyl -y-p---c--, nýb-ž-nesym-at-cký. N____ s__________ n____ n____________ N-b-l s-m-a-i-k-, n-b-ž n-s-m-a-i-k-. ------------------------------------- Nebyl sympatický, nýbrž nesympatický. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…