Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sl Preteklost 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [enainosemdeset]

Preteklost 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
kirjoittaa pis--i p_____ p-s-t- ------ pisati 0
Hän kirjoitti kirjeen. On--- -ap--al-p-s--. O_ j_ n______ p_____ O- j- n-p-s-l p-s-o- -------------------- On je napisal pismo. 0
Ja hän kirjoitti kortin. I- -n--je n--i-a-- r--gle--i-o. I_ o__ j_ n_______ r___________ I- o-a j- n-p-s-l- r-z-l-d-i-o- ------------------------------- In ona je napisala razglednico. 0
lukea bra-i b____ b-a-i ----- brati 0
Hän luki lehteä. On-j---r-l-re--jo. O_ j_ b___ r______ O- j- b-a- r-v-j-. ------------------ On je bral revijo. 0
Ja hän luki kirjan. In-on---- --ala k-jig-. I_ o__ j_ b____ k______ I- o-a j- b-a-a k-j-g-. ----------------------- In ona je brala knjigo. 0
ottaa v--ti v____ v-e-i ----- vzeti 0
Hän otti tupakan. V--l-je --o --garet-. V___ j_ e__ c________ V-e- j- e-o c-g-r-t-. --------------------- Vzel je eno cigareto. 0
Hän otti palan suklaata. V--l-----en-k-š-e-----ol---. V____ j_ e_ k_____ č________ V-e-a j- e- k-š-e- č-k-l-d-. ---------------------------- Vzela je en košček čokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. On----bi---ez-es-, --a pa zve-t-. O_ j_ b__ n_______ o__ p_ z______ O- j- b-l n-z-e-t- o-a p- z-e-t-. --------------------------------- On je bil nezvest, ona pa zvesta. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On-j--bi- ---- o-a--- m-rlj--a. O_ j_ b__ l___ o__ p_ m________ O- j- b-l l-n- o-a p- m-r-j-v-. ------------------------------- On je bil len, ona pa marljiva. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. O- je-bil r--e-,------a-------. O_ j_ b__ r_____ o__ p_ b______ O- j- b-l r-v-n- o-a p- b-g-t-. ------------------------------- On je bil reven, ona pa bogata. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. On ni--m-l--e--rj-----č pa --l-o--. O_ n_ i___ d_______ p__ p_ d_______ O- n- i-e- d-n-r-a- p-č p- d-l-o-e- ----------------------------------- On ni imel denarja, pač pa dolgove. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. O---i -mel-sreč-, pa---- -mol-. O_ n_ i___ s_____ p__ p_ s_____ O- n- i-e- s-e-e- p-č p- s-o-o- ------------------------------- On ni imel sreče, pač pa smolo. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. On-ni---l -s-------p-č--a--e b-l n----eše-. O_ n_ b__ u_______ p__ p_ j_ b__ n_________ O- n- b-l u-p-š-n- p-č p- j- b-l n-u-p-š-n- ------------------------------------------- On ni bil uspešen, pač pa je bil neuspešen. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. O--ni-b-l--a----l---- -a---a-je --l--e-a-o-olje-. O_ n_ b__ z__________ p__ p_ j_ b__ n____________ O- n- b-l z-d-v-l-e-, p-č p- j- b-l n-z-d-v-l-e-. ------------------------------------------------- On ni bil zadovoljen, pač pa je bil nezadovoljen. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. On -i bi-----č--- --- -- j--bi- nes-e---. O_ n_ b__ s______ p__ p_ j_ b__ n________ O- n- b-l s-e-e-, p-č p- j- b-l n-s-e-e-. ----------------------------------------- On ni bil srečen, pač pa je bil nesrečen. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. O--ni--i- simp-----n- -ač -a-je--i---nt-patič-n. O_ n_ b__ s__________ p__ p_ j_ b__ a___________ O- n- b-l s-m-a-i-e-, p-č p- j- b-l a-t-p-t-č-n- ------------------------------------------------ On ni bil simpatičen, pač pa je bil antipatičen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…