Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   no Fortid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [åttien]

Fortid 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
kirjoittaa s-rive s_____ s-r-v- ------ skrive 0
Hän kirjoitti kirjeen. H-- skr---et--r-v. H__ s____ e_ b____ H-n s-r-v e- b-e-. ------------------ Han skrev et brev. 0
Ja hän kirjoitti kortin. O--hun-skre- et--o--. O_ h__ s____ e_ k____ O- h-n s-r-v e- k-r-. --------------------- Og hun skrev et kort. 0
lukea l-se l___ l-s- ---- lese 0
Hän luki lehteä. J---lest- -t--agasin. J__ l____ e_ m_______ J-g l-s-e e- m-g-s-n- --------------------- Jeg leste et magasin. 0
Ja hän luki kirjan. Og hun l---- ei -ok. O_ h__ l____ e_ b___ O- h-n l-s-e e- b-k- -------------------- Og hun leste ei bok. 0
ottaa t- t_ t- -- ta 0
Hän otti tupakan. H-n--ok-en--i----tt. H__ t__ e_ s________ H-n t-k e- s-g-r-t-. -------------------- Han tok en sigarett. 0
Hän otti palan suklaata. Hun t----- styk---sjok--a--. H__ t__ e_ s_____ s_________ H-n t-k e- s-y-k- s-o-o-a-e- ---------------------------- Hun tok et stykke sjokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Han-va---tr-, m-n ----var tr-fa--. H__ v__ u____ m__ h__ v__ t_______ H-n v-r u-r-, m-n h-n v-r t-o-a-t- ---------------------------------- Han var utro, men hun var trofast. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. H-n-va--la-,-me---u- v-r -l--t--. H__ v__ l___ m__ h__ v__ f_______ H-n v-r l-t- m-n h-n v-r f-i-t-g- --------------------------------- Han var lat, men hun var flittig. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. H----a--fatt--,---n---n-v-r-rik. H__ v__ f______ m__ h__ v__ r___ H-n v-r f-t-i-, m-n h-n v-r r-k- -------------------------------- Han var fattig, men hun var rik. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Han --dde i-g------ger- -----jel-. H__ h____ i____ p______ m__ g_____ H-n h-d-e i-g-n p-n-e-, m-n g-e-d- ---------------------------------- Han hadde ingen penger, men gjeld. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ha--h---e ik-e---a-----en-----ks. H__ h____ i___ f_____ m__ u______ H-n h-d-e i-k- f-a-s- m-n u-l-k-. --------------------------------- Han hadde ikke flaks, men uflaks. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. H-n----tes --k-,-m-n--a--misl-kt-s. H__ l_____ i____ m__ h__ m_________ H-n l-k-e- i-k-, m-n h-n m-s-y-t-s- ----------------------------------- Han lyktes ikke, men han mislyktes. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ha--v-r ---e-fo-nøy-, m-n-m-s-orn--d. H__ v__ i___ f_______ m__ m__________ H-n v-r i-k- f-r-ø-d- m-n m-s-o-n-y-. ------------------------------------- Han var ikke fornøyd, men misfornøyd. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ha--v-- ikk--lyk---ig---e--ulyk----g. H__ v__ i___ l________ m__ u_________ H-n v-r i-k- l-k-e-i-, m-n u-y-k-l-g- ------------------------------------- Han var ikke lykkelig, men ulykkelig. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H-n-v-- ikk----m-----k- -en -sy-p--isk. H__ v__ i___ s_________ m__ u__________ H-n v-r i-k- s-m-a-i-k- m-n u-y-p-t-s-. --------------------------------------- Han var ikke sympatisk, men usympatisk. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…