Fraseboek

af Bywoorde   »   fi Adverbejä

100 [een honderd]

Bywoorde

Bywoorde

100 [sata]

Adverbejä

Kies hoe jy die vertaling wil sien:   
Afrikaans Fins Speel Meer
Al vantevore – nog nooit j- k-r-an-–-ei k---a-n jo kerran – ei koskaan j- k-r-a- – e- k-s-a-n ---------------------- jo kerran – ei koskaan 0
Was u al vantevore in Berlyn? Ol-t--ko -o -e-r---o-l--t --r------s-? Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? O-e-t-k- j- k-r-a- o-l-e- B-r-i-n-s-ä- -------------------------------------- Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? 0
Nee, nog nooit nie. E-- en-ko--a--. En, en koskaan. E-, e- k-s-a-n- --------------- En, en koskaan. 0
iemand – niemand j------ei-kuk--n joku – ei kukaan j-k- – e- k-k-a- ---------------- joku – ei kukaan 0
Ken u iemand hier? Tunn---ek- t--l-- -onk--? Tunnetteko täältä jonkun? T-n-e-t-k- t-ä-t- j-n-u-? ------------------------- Tunnetteko täältä jonkun? 0
Nee, ek ken niemand hier nie. E-, en--un-- tä--tä-k---än. En, en tunne täältä ketään. E-, e- t-n-e t-ä-t- k-t-ä-. --------------------------- En, en tunne täältä ketään. 0
nog – niks meer nie v-elä-- -i---ää vielä – ei enää v-e-ä – e- e-ä- --------------- vielä – ei enää 0
Gaan u nog lank hier bly? J-ätt-kö---elä-p---ä-si-a--aa--änne? Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? J-ä-t-k- v-e-ä p-t-ä-s- a-k-a t-n-e- ------------------------------------ Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? 0
Nee, ek gaan nie veel langer hier bly nie. En, -- jää-enää ------s--a---a--än-e. En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. E-, e- j-ä e-ä- p-t-ä-s- a-k-a t-n-e- ------------------------------------- En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. 0
nog iets – niks meer nie v-el- -o---n --e- enää m-tään vielä jotain – ei enää mitään v-e-ä j-t-i- – e- e-ä- m-t-ä- ----------------------------- vielä jotain – ei enää mitään 0
Wil u nog iets drink? H---atte-o-ju-d- --e-ä--o----? Haluatteko juoda vielä jotain? H-l-a-t-k- j-o-a v-e-ä j-t-i-? ------------------------------ Haluatteko juoda vielä jotain? 0
Nee, ek wil niks meer hê nie. En- en h-l-a e-ää-m----n. En, en halua enää mitään. E-, e- h-l-a e-ä- m-t-ä-. ------------------------- En, en halua enää mitään. 0
al iets – nog niks j- --t-i--– -i-mi---n jo jotain – ei mitään j- j-t-i- – e- m-t-ä- --------------------- jo jotain – ei mitään 0
Het u al iets geëet? Ol---e------------t jot---? Oletteko jo syöneet jotain? O-e-t-k- j- s-ö-e-t j-t-i-? --------------------------- Oletteko jo syöneet jotain? 0
Nee, ek het nog niks geëet nie. E-, -n--l--s---y- --elä -it-än. En, en ole syönyt vielä mitään. E-, e- o-e s-ö-y- v-e-ä m-t-ä-. ------------------------------- En, en ole syönyt vielä mitään. 0
nog iemand – niemand meer vi-lä-j-ku----- e----k-k-an vielä joku – ei enää kukaan v-e-ä j-k- – e- e-ä- k-k-a- --------------------------- vielä joku – ei enää kukaan 0
Wil nog iemand koffie hê? Ha---is-ko -oku----lä ------? Haluaisiko joku vielä kahvia? H-l-a-s-k- j-k- v-e-ä k-h-i-? ----------------------------- Haluaisiko joku vielä kahvia? 0
Nee, niemand meer nie. E-, ei------kuk--n. Ei, ei enää kukaan. E-, e- e-ä- k-k-a-. ------------------- Ei, ei enää kukaan. 0

Laai af MP3 (.zip lêers)

Geen video is gevind nie!

Die Arabiese taal

Die Arabiese taal is een van die wêreld se belangrikste tale. Meer as 300 miljoen mense praat Arabies. Hulle woon in meer as 20 verskillende lande. Arabies behoort tot die Afro-Asiatiese tale. Die Arabiese taal het duisende jare gelede ontstaan. Die taal is eers op die Arabiese skiereiland gepraat. Daarvandaan het dit verder versprei. Gesproke Arabies verskil baie van die standaardtaal. Daar is ook baie verskillende Arabiese dialekte. ’n Mens kan sê dit word in elke streek baie anders gepraat. Die verskillende dialekte se sprekers verstaan mekaar dikwels glad nie. Daarom word rolprente uit Arabiese lande gewoonlik oorgeklank. Eers dan kan hulle in die hele taalgebied verstaan word. Klassieke Hoogarabies word deesdae byna glad nie gepraat nie. Dit kom nog net in geskrewe vorm voor. Boeke en koerante gebruik die klassieke Arabiese standaardtaal. Daar is geen enkele Arabiese tegniese taal nie. Daarom kom die tegniese terme gewoonlik uit ander tale. Hier is Engels en Frans prominenter as ander tale. Belangstelling in Arabies het die laaste jare aansienlik toegeneem. Al hoe meer mense wil Arabies leer. Elke universiteit en baie skole bied kursusse aan. Baie mense vind veral geskrewe Arabies fassinerend. Dit word van regs na links geskryf. Arabies se uitspraak en grammatika is nie juis maklik nie. Daar is baie klanke en reëls wat nie in ander tale bekend is nie. Wanneer ’n mens studeer, moet jy ’n bepaalde orde volg. Eers die uitspraak, dan die grammatika, dan die skrif…