Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   uk Пори року і погода

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шістнадцять]

16 [shistnadtsyatʹ]

Пори року і погода

Pory roku i pohoda

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Це--ор- --ку: Ц_ п___ р____ Ц- п-р- р-к-: ------------- Це пори року: 0
T-e---ry -o--: T__ p___ r____ T-e p-r- r-k-: -------------- Tse pory roku:
kevät, kesä Весн-, л-т-. В_____ л____ В-с-а- л-т-. ------------ Весна, літо. 0
V------l---. V_____ l____ V-s-a- l-t-. ------------ Vesna, lito.
syksy ja talvi. Ос--ь-і----а. О____ і з____ О-і-ь і з-м-. ------------- Осінь і зима. 0
Osi-ʹ i zyma. O____ i z____ O-i-ʹ i z-m-. ------------- Osinʹ i zyma.
Kesä on kuuma. Л------ряч-. Л___ г______ Л-т- г-р-ч-. ------------ Літо гаряче. 0
Li----a---c-e. L___ h________ L-t- h-r-a-h-. -------------- Lito haryache.
Kesällä paistaa aurinko. Влі----с-іти-ь-со-це. В_____ с______ с_____ В-і-к- с-і-и-ь с-н-е- --------------------- Влітку світить сонце. 0
V----- s-i--t- s--tse. V_____ s______ s______ V-i-k- s-i-y-ʹ s-n-s-. ---------------------- Vlitku svitytʹ sontse.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. В-іт-у ми ---------я---. В_____ м_ о____ г_______ В-і-к- м- о-о-е г-л-є-о- ------------------------ Влітку ми охоче гуляємо. 0
Vlit-u--y-ok-o-he hu----em-. V_____ m_ o______ h_________ V-i-k- m- o-h-c-e h-l-a-e-o- ---------------------------- Vlitku my okhoche hulyayemo.
Talvi on kylmä. З-ма --ло-н-. З___ х_______ З-м- х-л-д-а- ------------- Зима холодна. 0
Z-ma-k----d--. Z___ k________ Z-m- k-o-o-n-. -------------- Zyma kholodna.
Talvella sataa lunta tai vettä. Взим-у -а-а- с--г а-- й-- дощ. В_____ п____ с___ а__ й__ д___ В-и-к- п-д-є с-і- а-о й-е д-щ- ------------------------------ Взимку падає сніг або йде дощ. 0
Vz-m-- pa---e sni- -bo-y̆-e d-s-ch. V_____ p_____ s___ a__ y̆__ d______ V-y-k- p-d-y- s-i- a-o y-d- d-s-c-. ----------------------------------- Vzymku padaye snih abo y̆de doshch.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Взимку--и-о--че---ли--є--с- -до--. В_____ м_ о____ з__________ в_____ В-и-к- м- о-о-е з-л-ш-є-о-я в-о-а- ---------------------------------- Взимку ми охоче залишаємося вдома. 0
Vz--k- -- o-h-----z-ly----e---ya vdo--. V_____ m_ o______ z_____________ v_____ V-y-k- m- o-h-c-e z-l-s-a-e-o-y- v-o-a- --------------------------------------- Vzymku my okhoche zalyshayemosya vdoma.
On kylmä. Хол--н-. Х_______ Х-л-д-о- -------- Холодно. 0
Kh--od-o. K________ K-o-o-n-. --------- Kholodno.
Sataa. Падає -ощ. П____ д___ П-д-є д-щ- ---------- Падає дощ. 0
P-day---os--h. P_____ d______ P-d-y- d-s-c-. -------------- Padaye doshch.
On tuulista. В--рян-. В_______ В-т-я-о- -------- Вітряно. 0
Vit-----. V________ V-t-y-n-. --------- Vitryano.
On lämmintä. Т-пл-. Т_____ Т-п-о- ------ Тепло. 0
T---o. T_____ T-p-o- ------ Teplo.
On aurinkoista. Со-я-н-. С_______ С-н-ч-о- -------- Сонячно. 0
S--yac-n-. S_________ S-n-a-h-o- ---------- Sonyachno.
On kirkasta. Ясно. Я____ Я-н-. ----- Ясно. 0
Y-sn-. Y_____ Y-s-o- ------ Yasno.
Millainen sää on tänään? Як---ь-годн---ог-да? Я__ с_______ п______ Я-а с-о-о-н- п-г-д-? -------------------- Яка сьогодні погода? 0
Y-k- s--hod-- po-od-? Y___ s_______ p______ Y-k- s-o-o-n- p-h-d-? --------------------- Yaka sʹohodni pohoda?
Tänään on kylmä. Сь-----і -олод-о. С_______ х_______ С-о-о-н- х-л-д-о- ----------------- Сьогодні холодно. 0
S--h-d-- ----odno. S_______ k________ S-o-o-n- k-o-o-n-. ------------------ Sʹohodni kholodno.
Tänään on lämmin. Сь-годн- теп-о. С_______ т_____ С-о-о-н- т-п-о- --------------- Сьогодні тепло. 0
S--ho----t--l-. S_______ t_____ S-o-o-n- t-p-o- --------------- Sʹohodni teplo.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!