Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   el Εποχές και καιρός

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [δεκαέξι]

16 [dekaéxi]

Εποχές και καιρός

Epochés kai kairós

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Α-τ----ί-α- οι-επ-χ--: Α____ ε____ ο_ ε______ Α-τ-ς ε-ν-ι ο- ε-ο-έ-: ---------------------- Αυτές είναι οι εποχές: 0
Au--s-eín-- -- e-o-hés: A____ e____ o_ e_______ A-t-s e-n-i o- e-o-h-s- ----------------------- Autés eínai oi epochés:
kevät, kesä Η ά-----,-τ--καλοκ--ρι, Η ά______ τ_ κ_________ Η ά-ο-ξ-, τ- κ-λ-κ-ί-ι- ----------------------- Η άνοιξη, το καλοκαίρι, 0
Ē-á-oix---to---lok-í--, Ē á______ t_ k_________ Ē á-o-x-, t- k-l-k-í-i- ----------------------- Ē ánoixē, to kalokaíri,
syksy ja talvi. το --ινόπωρ----ι-ο --ι-ώ--ς. τ_ φ________ κ__ ο χ________ τ- φ-ι-ό-ω-ο κ-ι ο χ-ι-ώ-α-. ---------------------------- το φθινόπωρο και ο χειμώνας. 0
t---h-h-n--ōr- -a--o--h--mṓ--s. t_ p__________ k__ o c_________ t- p-t-i-ó-ō-o k-i o c-e-m-n-s- ------------------------------- to phthinópōro kai o cheimṓnas.
Kesä on kuuma. Τ- -αλ--αί---ε---ι-ζ-στό. Τ_ κ________ ε____ ζ_____ Τ- κ-λ-κ-ί-ι ε-ν-ι ζ-σ-ό- ------------------------- Το καλοκαίρι είναι ζεστό. 0
To-----ka--i-e-----ze-tó. T_ k________ e____ z_____ T- k-l-k-í-i e-n-i z-s-ó- ------------------------- To kalokaíri eínai zestó.
Kesällä paistaa aurinko. Τ--κ--ο--ί-ι--ά---ι ο ήλιο-. Τ_ κ________ λ_____ ο ή_____ Τ- κ-λ-κ-ί-ι λ-μ-ε- ο ή-ι-ς- ---------------------------- Το καλοκαίρι λάμπει ο ήλιος. 0
T--ka-o--íri-l-mpei----l-o-. T_ k________ l_____ o ḗ_____ T- k-l-k-í-i l-m-e- o ḗ-i-s- ---------------------------- To kalokaíri lámpei o ḗlios.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Το κ-λο-α-ρι ------έ-----α-π-ρπ-τά--. Τ_ κ________ μ__ α_____ ν_ π_________ Τ- κ-λ-κ-ί-ι μ-ς α-έ-ε- ν- π-ρ-α-ά-ε- ------------------------------------- Το καλοκαίρι μας αρέσει να περπατάμε. 0
To-kal-k---i m-s a-é--i--- ---p---m-. T_ k________ m__ a_____ n_ p_________ T- k-l-k-í-i m-s a-é-e- n- p-r-a-á-e- ------------------------------------- To kalokaíri mas arései na perpatáme.
Talvi on kylmä. Ο χ---ών-ς-ε-ναι κ-ύ--. Ο χ_______ ε____ κ_____ Ο χ-ι-ώ-α- ε-ν-ι κ-ύ-ς- ----------------------- Ο χειμώνας είναι κρύος. 0
O-ch--m-na--eín-i---ýos. O c________ e____ k_____ O c-e-m-n-s e-n-i k-ý-s- ------------------------ O cheimṓnas eínai krýos.
Talvella sataa lunta tai vettä. Τ-ν χ--μ-να --ο-ίζε- ή βρέ-ει. Τ__ χ______ χ_______ ή β______ Τ-ν χ-ι-ώ-α χ-ο-ί-ε- ή β-έ-ε-. ------------------------------ Τον χειμώνα χιονίζει ή βρέχει. 0
Ton c--i-ṓn- -h------i --bré--ei. T__ c_______ c________ ḗ b_______ T-n c-e-m-n- c-i-n-z-i ḗ b-é-h-i- --------------------------------- Ton cheimṓna chionízei ḗ bréchei.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Το- -ει---α-μας -ρ-σε- να-μέ---μ----- σ---ι. Τ__ χ______ μ__ α_____ ν_ μ______ σ__ σ_____ Τ-ν χ-ι-ώ-α μ-ς α-έ-ε- ν- μ-ν-υ-ε σ-ο σ-ί-ι- -------------------------------------------- Τον χειμώνα μας αρέσει να μένουμε στο σπίτι. 0
To--c-ei-ṓn- m-- a---ei ---m-no--e st---p--i. T__ c_______ m__ a_____ n_ m______ s__ s_____ T-n c-e-m-n- m-s a-é-e- n- m-n-u-e s-o s-í-i- --------------------------------------------- Ton cheimṓna mas arései na ménoume sto spíti.
On kylmä. Κ---ι κρύο. Κ____ κ____ Κ-ν-ι κ-ύ-. ----------- Κάνει κρύο. 0
Ká-ei ---o. K____ k____ K-n-i k-ý-. ----------- Kánei krýo.
Sataa. Β--χει. Β______ Β-έ-ε-. ------- Βρέχει. 0
B---hei. B_______ B-é-h-i- -------- Bréchei.
On tuulista. Φ---ει. Φ______ Φ-σ-ε-. ------- Φυσάει. 0
Phy-á-i. P_______ P-y-á-i- -------- Physáei.
On lämmintä. Κάνει ζέστ-. Κ____ ζ_____ Κ-ν-ι ζ-σ-η- ------------ Κάνει ζέστη. 0
K-nei zést-. K____ z_____ K-n-i z-s-ē- ------------ Kánei zéstē.
On aurinkoista. Έχ-ι ή--ο---λ---ά--. Έ___ ή___ / λ_______ Έ-ε- ή-ι- / λ-α-ά-α- -------------------- Έχει ήλιο / λιακάδα. 0
É--ei --io - --akád-. É____ ḗ___ / l_______ É-h-i ḗ-i- / l-a-á-a- --------------------- Échei ḗlio / liakáda.
On kirkasta. Έχ-ι λίγ-----ν----. Έ___ λ___ σ________ Έ-ε- λ-γ- σ-ν-ε-ι-. ------------------- Έχει λίγη συννεφιά. 0
Éc--i--í-ē synn----á. É____ l___ s_________ É-h-i l-g- s-n-e-h-á- --------------------- Échei lígē synnephiá.
Millainen sää on tänään? Τι κα--- κ-νει--ή-ε-α; Τ_ κ____ κ____ σ______ Τ- κ-ι-ό κ-ν-ι σ-μ-ρ-; ---------------------- Τι καιρό κάνει σήμερα; 0
T- -air- --ne- -ḗm-r-? T_ k____ k____ s______ T- k-i-ó k-n-i s-m-r-? ---------------------- Ti kairó kánei sḗmera?
Tänään on kylmä. Σ-μ-----άνει--ρύ-. Σ_____ κ____ κ____ Σ-μ-ρ- κ-ν-ι κ-ύ-. ------------------ Σήμερα κάνει κρύο. 0
S--er---á-ei--rýo. S_____ k____ k____ S-m-r- k-n-i k-ý-. ------------------ Sḗmera kánei krýo.
Tänään on lämmin. Σ--ε---κά--- -έ-τη. Σ_____ κ____ ζ_____ Σ-μ-ρ- κ-ν-ι ζ-σ-η- ------------------- Σήμερα κάνει ζέστη. 0
Sḗm--a -áne---é-t-. S_____ k____ z_____ S-m-r- k-n-i z-s-ē- ------------------- Sḗmera kánei zéstē.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kreikka (1-100) MP3 kreikka (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!