Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   el Εποχές και καιρός

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [δεκαέξι]

16 [dekaéxi]

Εποχές και καιρός

[Epochés kai kairós]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Αυτέ---ί--ι -- --ο-έ-: Αυτές είναι οι εποχές: Α-τ-ς ε-ν-ι ο- ε-ο-έ-: ---------------------- Αυτές είναι οι εποχές: 0
Au-é- e---i -- -p--hés: Autés eínai oi epochés: A-t-s e-n-i o- e-o-h-s- ----------------------- Autés eínai oi epochés:
kevät, kesä Η--νο-ξη,--------κ-ίρ-, Η άνοιξη, το καλοκαίρι, Η ά-ο-ξ-, τ- κ-λ-κ-ί-ι- ----------------------- Η άνοιξη, το καλοκαίρι, 0
Ē á---xē- to k-l----ri, Ē ánoixē, to kalokaíri, Ē á-o-x-, t- k-l-k-í-i- ----------------------- Ē ánoixē, to kalokaíri,
syksy ja talvi. το-φθιν-πωρο και---χ-ιμ-να-. το φθινόπωρο και ο χειμώνας. τ- φ-ι-ό-ω-ο κ-ι ο χ-ι-ώ-α-. ---------------------------- το φθινόπωρο και ο χειμώνας. 0
to--hth-n-p-ro---i-- c-e-m-nas. to phthinópōro kai o cheimṓnas. t- p-t-i-ó-ō-o k-i o c-e-m-n-s- ------------------------------- to phthinópōro kai o cheimṓnas.
Kesä on kuuma. Τ- κ-λ------ ε-να- ζεσ--. Το καλοκαίρι είναι ζεστό. Τ- κ-λ-κ-ί-ι ε-ν-ι ζ-σ-ό- ------------------------- Το καλοκαίρι είναι ζεστό. 0
To--alo-aír--eína----s-ó. To kalokaíri eínai zestó. T- k-l-k-í-i e-n-i z-s-ó- ------------------------- To kalokaíri eínai zestó.
Kesällä paistaa aurinko. Το -α---αί-ι-λ----- --ήλιο-. Το καλοκαίρι λάμπει ο ήλιος. Τ- κ-λ-κ-ί-ι λ-μ-ε- ο ή-ι-ς- ---------------------------- Το καλοκαίρι λάμπει ο ήλιος. 0
To --lok---- lámp-- ---l--s. To kalokaíri lámpei o ḗlios. T- k-l-k-í-i l-m-e- o ḗ-i-s- ---------------------------- To kalokaíri lámpei o ḗlios.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Τ- καλ-καίρι --- αρ--ε---α-πε-π---με. Το καλοκαίρι μας αρέσει να περπατάμε. Τ- κ-λ-κ-ί-ι μ-ς α-έ-ε- ν- π-ρ-α-ά-ε- ------------------------------------- Το καλοκαίρι μας αρέσει να περπατάμε. 0
To -alo-aí-i --s -ré-e- na-----atá-e. To kalokaíri mas arései na perpatáme. T- k-l-k-í-i m-s a-é-e- n- p-r-a-á-e- ------------------------------------- To kalokaíri mas arései na perpatáme.
Talvi on kylmä. Ο--ε-μώ-ας ε--αι -ρ-ο-. Ο χειμώνας είναι κρύος. Ο χ-ι-ώ-α- ε-ν-ι κ-ύ-ς- ----------------------- Ο χειμώνας είναι κρύος. 0
O-ch---ṓ--- e--a--kr---. O cheimṓnas eínai krýos. O c-e-m-n-s e-n-i k-ý-s- ------------------------ O cheimṓnas eínai krýos.
Talvella sataa lunta tai vettä. Τ-ν -ε-μώ-- ------ει ---ρέχ--. Τον χειμώνα χιονίζει ή βρέχει. Τ-ν χ-ι-ώ-α χ-ο-ί-ε- ή β-έ-ε-. ------------------------------ Τον χειμώνα χιονίζει ή βρέχει. 0
T-n-c---mṓn---hi-n-z-- ḗ-b-é-h-i. Ton cheimṓna chionízei ḗ bréchei. T-n c-e-m-n- c-i-n-z-i ḗ b-é-h-i- --------------------------------- Ton cheimṓna chionízei ḗ bréchei.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Τ-----ιμών------αρέ-ε- να-μ--ουμ- --ο--πίτι. Τον χειμώνα μας αρέσει να μένουμε στο σπίτι. Τ-ν χ-ι-ώ-α μ-ς α-έ-ε- ν- μ-ν-υ-ε σ-ο σ-ί-ι- -------------------------------------------- Τον χειμώνα μας αρέσει να μένουμε στο σπίτι. 0
T-n ---i-ṓ-- -------se--na m--o----s----pít-. Ton cheimṓna mas arései na ménoume sto spíti. T-n c-e-m-n- m-s a-é-e- n- m-n-u-e s-o s-í-i- --------------------------------------------- Ton cheimṓna mas arései na ménoume sto spíti.
On kylmä. Κάν-ι-κ-ύο. Κάνει κρύο. Κ-ν-ι κ-ύ-. ----------- Κάνει κρύο. 0
Kánei-k-ý-. Kánei krýo. K-n-i k-ý-. ----------- Kánei krýo.
Sataa. Βρέχ-ι. Βρέχει. Β-έ-ε-. ------- Βρέχει. 0
B-éc-e-. Bréchei. B-é-h-i- -------- Bréchei.
On tuulista. Φυσ--ι. Φυσάει. Φ-σ-ε-. ------- Φυσάει. 0
Phy-áei. Physáei. P-y-á-i- -------- Physáei.
On lämmintä. Κ-------σ-η. Κάνει ζέστη. Κ-ν-ι ζ-σ-η- ------------ Κάνει ζέστη. 0
K-ne- -----. Kánei zéstē. K-n-i z-s-ē- ------------ Kánei zéstē.
On aurinkoista. Έχ-- ήλ-ο /------δα. Έχει ήλιο / λιακάδα. Έ-ε- ή-ι- / λ-α-ά-α- -------------------- Έχει ήλιο / λιακάδα. 0
Éc--i--li--- l-aká--. Échei ḗlio / liakáda. É-h-i ḗ-i- / l-a-á-a- --------------------- Échei ḗlio / liakáda.
On kirkasta. Έχ-- ---η -υ-νεφ--. Έχει λίγη συννεφιά. Έ-ε- λ-γ- σ-ν-ε-ι-. ------------------- Έχει λίγη συννεφιά. 0
É--ei--í-ē-syn-e--i-. Échei lígē synnephiá. É-h-i l-g- s-n-e-h-á- --------------------- Échei lígē synnephiá.
Millainen sää on tänään? Τι--α-ρό--άνει-σ-----; Τι καιρό κάνει σήμερα; Τ- κ-ι-ό κ-ν-ι σ-μ-ρ-; ---------------------- Τι καιρό κάνει σήμερα; 0
Ti--a-----áne--s-----? Ti kairó kánei sḗmera? T- k-i-ó k-n-i s-m-r-? ---------------------- Ti kairó kánei sḗmera?
Tänään on kylmä. Σήμ-ρα-κάνει -ρύο. Σήμερα κάνει κρύο. Σ-μ-ρ- κ-ν-ι κ-ύ-. ------------------ Σήμερα κάνει κρύο. 0
S-m-r--ká--i k---. Sḗmera kánei krýo. S-m-r- k-n-i k-ý-. ------------------ Sḗmera kánei krýo.
Tänään on lämmin. Σή--ρα -ά-ε- --σ-η. Σήμερα κάνει ζέστη. Σ-μ-ρ- κ-ν-ι ζ-σ-η- ------------------- Σήμερα κάνει ζέστη. 0
Sḗmer- k------é---. Sḗmera kánei zéstē. S-m-r- k-n-i z-s-ē- ------------------- Sḗmera kánei zéstē.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!