Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   tr Mevsimler ve hava

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [on altı]

Mevsimler ve hava

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Bu-l-- -e----------: B_____ m____________ B-n-a- m-v-i-l-r-i-: -------------------- Bunlar mevsimlerdir: 0
kevät, kesä i-kbah--- yaz, i________ y___ i-k-a-a-, y-z- -------------- ilkbahar, yaz, 0
syksy ja talvi. s--b-har--e-kış. s_______ v_ k___ s-n-a-a- v- k-ş- ---------------- sonbahar ve kış. 0
Kesä on kuuma. Y-- ---a--ı-. Y__ s________ Y-z s-c-k-ı-. ------------- Yaz sıcaktır. 0
Kesällä paistaa aurinko. Y--ın -ü-eş a-a-. Y____ g____ a____ Y-z-n g-n-ş a-a-. ----------------- Yazın güneş açar. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Ya-ı- --z--y---e-e-iz. Y____ g______ s_______ Y-z-n g-z-e-i s-v-r-z- ---------------------- Yazın gezmeyi severiz. 0
Talvi on kylmä. K-ş -o-u-t-r. K__ s________ K-ş s-ğ-k-u-. ------------- Kış soğuktur. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. K--ın---r ve---y-ğm---y-ğa-. K____ k__ v___ y_____ y_____ K-ş-n k-r v-y- y-ğ-u- y-ğ-r- ---------------------------- Kışın kar veya yağmur yağar. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Kı-ın-ev---k-l---- se-eriz. K____ e___ k______ s_______ K-ş-n e-d- k-l-a-ı s-v-r-z- --------------------------- Kışın evde kalmayı severiz. 0
On kylmä. So---. S_____ S-ğ-k- ------ Soğuk. 0
Sataa. Yağm-r y-ğı-or. Y_____ y_______ Y-ğ-u- y-ğ-y-r- --------------- Yağmur yağıyor. 0
On tuulista. Rü----l-. R________ R-z-a-l-. --------- Rüzgarlı. 0
On lämmintä. S-c-k. S_____ S-c-k- ------ Sıcak. 0
On aurinkoista. G-n-şl-. G_______ G-n-ş-i- -------- Güneşli. 0
On kirkasta. Hava a-ık. H___ a____ H-v- a-ı-. ---------- Hava açık. 0
Millainen sää on tänään? B--ün--a-a n-s-l? B____ h___ n_____ B-g-n h-v- n-s-l- ----------------- Bugün hava nasıl? 0
Tänään on kylmä. Bu--n-s---k. B____ s_____ B-g-n s-ğ-k- ------------ Bugün soğuk. 0
Tänään on lämmin. B---n --ca-. B____ s_____ B-g-n s-c-k- ------------ Bugün sıcak. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!