Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   sl Letni časi in vreme

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šestnajst]

Letni časi in vreme

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: T--s----tni č--i: T_ s_ l____ č____ T- s- l-t-i č-s-: ----------------- To so letni časi: 0
kevät, kesä p--l--- p-l--j-, p______ p_______ p-m-a-, p-l-t-e- ---------------- pomlad, poletje, 0
syksy ja talvi. je----i- z-m-. j____ i_ z____ j-s-n i- z-m-. -------------- jesen in zima. 0
Kesä on kuuma. Po-etje j- v----. P______ j_ v_____ P-l-t-e j- v-o-e- ----------------- Poletje je vroče. 0
Kesällä paistaa aurinko. Poleti -ij-----ce. P_____ s___ s_____ P-l-t- s-j- s-n-e- ------------------ Poleti sije sonce. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Pole-i--- -a-i spre----mo. P_____ s_ r___ s__________ P-l-t- s- r-d- s-r-h-j-m-. -------------------------- Poleti se radi sprehajamo. 0
Talvi on kylmä. Zima-je -----. Z___ j_ m_____ Z-m- j- m-z-a- -------------- Zima je mrzla. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. P-z-mi-s-eži --i-de--j-. P_____ s____ a__ d______ P-z-m- s-e-i a-i d-ž-j-. ------------------------ Pozimi sneži ali dežuje. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. P-z----ra-i -s-a---o do--. P_____ r___ o_______ d____ P-z-m- r-d- o-t-j-m- d-m-. -------------------------- Pozimi radi ostajamo doma. 0
On kylmä. Mr--- j-. M____ j__ M-z-o j-. --------- Mrzlo je. 0
Sataa. De-uje. D______ D-ž-j-. ------- Dežuje. 0
On tuulista. V-t-o-n- -e. V_______ j__ V-t-o-n- j-. ------------ Vetrovno je. 0
On lämmintä. T-p-o--e. T____ j__ T-p-o j-. --------- Toplo je. 0
On aurinkoista. Sonč-o-je. S_____ j__ S-n-n- j-. ---------- Sončno je. 0
On kirkasta. Jas-o --. J____ j__ J-s-o j-. --------- Jasno je. 0
Millainen sää on tänään? K-k-n- je -a--- -re--? K_____ j_ d____ v_____ K-k-n- j- d-n-s v-e-e- ---------------------- Kakšno je danes vreme? 0
Tänään on kylmä. Danes je--r---. D____ j_ m_____ D-n-s j- m-z-o- --------------- Danes je mrzlo. 0
Tänään on lämmin. Da--s j--t--lo. D____ j_ t_____ D-n-s j- t-p-o- --------------- Danes je toplo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!