Lauseita

fi Luonnossa   »   be На прыродзе

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [дваццаць шэсць]

26 [dvatstsats’ shests’]

На прыродзе

Na pryrodze

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Ты б--ы--та------? Т_ б____ т__ в____ Т- б-ч-ш т-м в-ж-? ------------------ Ты бачыш там вежу? 0
Ty ------h ta--v--hu? T_ b______ t__ v_____ T- b-c-y-h t-m v-z-u- --------------------- Ty bachysh tam vezhu?
Näetkö tuon vuoren tuolla? Ты-б-чы- та- -ару? Т_ б____ т__ г____ Т- б-ч-ш т-м г-р-? ------------------ Ты бачыш там гару? 0
Ty-bac--s---a- -ar-? T_ b______ t__ g____ T- b-c-y-h t-m g-r-? -------------------- Ty bachysh tam garu?
Näetkö tuon kylän tuolla? Ты ---ыш--а---ё-к-? Т_ б____ т__ в_____ Т- б-ч-ш т-м в-с-у- ------------------- Ты бачыш там вёску? 0
T--bac-y-- ta- -es-u? T_ b______ t__ v_____ T- b-c-y-h t-m v-s-u- --------------------- Ty bachysh tam vesku?
Näetkö tuon joen tuolla? Т---ачыш т-- -а--? Т_ б____ т__ р____ Т- б-ч-ш т-м р-к-? ------------------ Ты бачыш там раку? 0
T--b-ch-s- t-m --k-? T_ b______ t__ r____ T- b-c-y-h t-m r-k-? -------------------- Ty bachysh tam raku?
Näetkö tuon sillan tuolla? Т- -а-ы- т-- -о--? Т_ б____ т__ м____ Т- б-ч-ш т-м м-с-? ------------------ Ты бачыш там мост? 0
T- -achy-- t---mos-? T_ b______ t__ m____ T- b-c-y-h t-m m-s-? -------------------- Ty bachysh tam most?
Näetkö tuon järven tuolla? Ты -ачыш---м в-з-ра? Т_ б____ т__ в______ Т- б-ч-ш т-м в-з-р-? -------------------- Ты бачыш там возера? 0
T- b--hy----a- vozera? T_ b______ t__ v______ T- b-c-y-h t-m v-z-r-? ---------------------- Ty bachysh tam vozera?
Minä pidän tuosta linnusta. Мн- пад-ба-цца та--п--шка. М__ п_________ т__ п______ М-е п-д-б-е-ц- т-я п-у-к-. -------------------------- Мне падабаецца тая птушка. 0
M-e p---ba-ts--a--a-- ----h-a. M__ p___________ t___ p_______ M-e p-d-b-e-s-s- t-y- p-u-h-a- ------------------------------ Mne padabaetstsa taya ptushka.
Minä pidän tuosta puusta. Мн- па-а---ц-- тое д---а. М__ п_________ т__ д_____ М-е п-д-б-е-ц- т-е д-э-а- ------------------------- Мне падабаецца тое дрэва. 0
Mn- ---a--ets--- -oe -r-v-. M__ p___________ t__ d_____ M-e p-d-b-e-s-s- t-e d-e-a- --------------------------- Mne padabaetstsa toe dreva.
Minä pidän tuosta kivestä. М-е ----баец----э-ы-каме--. М__ п_________ г___ к______ М-е п-д-б-е-ц- г-т- к-м-н-. --------------------------- Мне падабаецца гэты камень. 0
M---p--a-a-t---- g--y--am--’. M__ p___________ g___ k______ M-e p-d-b-e-s-s- g-t- k-m-n-. ----------------------------- Mne padabaetstsa gety kamen’.
Minä pidän tuosta puistosta. М----а-а-а---а-т-й -а--. М__ п_________ т__ п____ М-е п-д-б-е-ц- т-й п-р-. ------------------------ Мне падабаецца той парк. 0
M-- --d-ba--st-- t-y-p-rk. M__ p___________ t__ p____ M-e p-d-b-e-s-s- t-y p-r-. -------------------------- Mne padabaetstsa toy park.
Minä pidän tuosta puutarhasta. М-е-пад-ба-цц- -ой-сад. М__ п_________ т__ с___ М-е п-д-б-е-ц- т-й с-д- ----------------------- Мне падабаецца той сад. 0
M-- padab-et------o--sad. M__ p___________ t__ s___ M-e p-d-b-e-s-s- t-y s-d- ------------------------- Mne padabaetstsa toy sad.
Minä pidän tästä kukasta. М----а----ецца гэта- кве-ка. М__ п_________ г____ к______ М-е п-д-б-е-ц- г-т-я к-е-к-. ---------------------------- Мне падабаецца гэтая кветка. 0
Mne-p-d--------a ---a-- -ve--a. M__ p___________ g_____ k______ M-e p-d-b-e-s-s- g-t-y- k-e-k-. ------------------------------- Mne padabaetstsa getaya kvetka.
Tämä on mielestäni kaunis. Па---йм-----т- ----. П________ г___ м____ П---о-м-, г-т- м-л-. -------------------- Па-мойму, гэта міла. 0
P----ymu,-ge-- m-la. P________ g___ m____ P---o-m-, g-t- m-l-. -------------------- Pa-moymu, geta mіla.
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. Мн- --а-ц-а-г-та------ы-. М__ з______ г___ ц_______ М-е з-а-ц-а г-т- ц-к-в-м- ------------------------- Мне здаецца гэта цікавым. 0
M-e-z--e--t-- g-t- ----avym. M__ z________ g___ t________ M-e z-a-t-t-a g-t- t-і-a-y-. ---------------------------- Mne zdaetstsa geta tsіkavym.
Tämä on mielestäni todella kaunis. Па--ой--, гэ-а цу---н-. П________ г___ ц_______ П---о-м-, г-т- ц-д-ў-а- ----------------------- Па-мойму, гэта цудоўна. 0
P----ym---g----t-ud----. P________ g___ t________ P---o-m-, g-t- t-u-o-n-. ------------------------ Pa-moymu, geta tsudouna.
Tämä on mielestäni ruma. Я д----- г--а б-ы---. Я д_____ г___ б______ Я д-м-ю- г-т- б-ы-к-. --------------------- Я думаю, гэта брыдка. 0
Ya-duma--,--e-- b-y---. Y_ d______ g___ b______ Y- d-m-y-, g-t- b-y-k-. ----------------------- Ya dumayu, geta brydka.
Tämä on mielestäni tylsä. Я-зн-хо-ж- -э-а-н---ым. Я з_______ г___ н______ Я з-а-о-ж- г-т- н-д-ы-. ----------------------- Я знаходжу гэта нудным. 0
Y- z--k--d-hu get- ----y-. Y_ z_________ g___ n______ Y- z-a-h-d-h- g-t- n-d-y-. -------------------------- Ya znakhodzhu geta nudnym.
Tämä on mielestäni hirveä. П----йму,----- ж-хліва. П________ г___ ж_______ П---о-м-, г-т- ж-х-і-а- ----------------------- Па-мойму, гэта жахліва. 0
P-----m-,-geta --a-h-і-a. P________ g___ z_________ P---o-m-, g-t- z-a-h-і-a- ------------------------- Pa-moymu, geta zhakhlіva.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!