Lauseita

fi Genetiivi   »   lv Ģenitīvs

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [deviņdesmit deviņi]

Ģenitīvs

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
ystäväni kissa m-na----a----ne--k--is m____ d_________ k____ m-n-s d-a-d-e-e- k-ķ-s ---------------------- manas draudzenes kaķis 0
ystäväni koira ma------u-a s--s m___ d_____ s___ m-n- d-a-g- s-n- ---------------- mana drauga suns 0
lapsieni leikkikalut m--u-b-rn--r-t-ļ--e-as m___ b____ r__________ m-n- b-r-u r-t-ļ-i-t-s ---------------------- manu bērnu rotaļlietas 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Ta- i- ma-a ko---a--ēt-l--. T__ i_ m___ k_____ m_______ T-s i- m-n- k-l-ģ- m-t-l-s- --------------------------- Tas ir mana kolēģa mētelis. 0
Tämä on työkaverini auto. Tā -r -a-a- k-lēģes--a--n-. T_ i_ m____ k______ m______ T- i- m-n-s k-l-ģ-s m-š-n-. --------------------------- Tā ir manas kolēģes mašīna. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. T----r m--u--o-ē------b-. T__ i_ m___ k_____ d_____ T-s i- m-n- k-l-ģ- d-r-s- ------------------------- Tas ir manu kolēģu darbs. 0
Paidan nappi on irti. K---l--po-a--r-no--ū----. K_____ p___ i_ n_________ K-e-l- p-g- i- n-t-ū-u-i- ------------------------- Krekla poga ir notrūkusi. 0
Autotallin avain on poissa. G-rāž-- -tslēg- -- p-zu----. G______ a______ i_ p________ G-r-ž-s a-s-ē-a i- p-z-d-s-. ---------------------------- Garāžas atslēga ir pazudusi. 0
Pomon tietokone on rikki. V-dī--ja ---o-s -r s---īsi-. V_______ d_____ i_ s________ V-d-t-j- d-t-r- i- s-p-ī-i-. ---------------------------- Vadītāja dators ir saplīsis. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? Kas-i- -ei--nes ve----? K__ i_ m_______ v______ K-s i- m-i-e-e- v-c-k-? ----------------------- Kas ir meitenes vecāki? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? Kā-es-v-----okļū- l-dz--iņa- ve-āku -ā--m? K_ e_ v___ n_____ l___ v____ v_____ m_____ K- e- v-r- n-k-ū- l-d- v-ņ-s v-c-k- m-j-m- ------------------------------------------ Kā es varu nokļūt līdz viņas vecāku mājām? 0
Talo on kadun päässä. Mā---ir--el-- ga--. M___ i_ i____ g____ M-j- i- i-l-s g-l-. ------------------- Māja ir ielas galā. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? K--sauc--ve---- -a-v-spi-s--u? K_ s___ Š______ g_____________ K- s-u- Š-e-c-s g-l-a-p-l-ē-u- ------------------------------ Kā sauc Šveices galvaspilsētu? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Kā-s ir-grā-------o--u--ms? K___ i_ g_______ n_________ K-d- i- g-ā-a-a- n-s-u-u-s- --------------------------- Kāds ir grāmatas nosaukums? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? Kā -au--kaim-ņu bērnus? K_ s___ k______ b______ K- s-u- k-i-i-u b-r-u-? ----------------------- Kā sauc kaimiņu bērnus? 0
Milloin on lasten koululoma? Kad b--ni-m -- br--d---as? K__ b______ i_ b__________ K-d b-r-i-m i- b-ī-d-e-a-? -------------------------- Kad bērniem ir brīvdienas? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? K-d-ā-s--m ir pieņ-mš-n-? K__ ā_____ i_ p__________ K-d ā-s-a- i- p-e-e-š-n-? ------------------------- Kad ārstam ir pieņemšana? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? K-d -uz----i- ---ē-t-? K__ m_____ i_ a_______ K-d m-z-j- i- a-v-r-s- ---------------------- Kad muzejs ir atvērts? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!