Lauseita

fi Kaupungissa   »   lv Pilsētā

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [divdesmit pieci]

Pilsētā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. E- vē-o- uz s----ju. E_ v____ u_ s_______ E- v-l-s u- s-a-i-u- -------------------- Es vēlos uz staciju. 0
Tahdon lentokentälle. Es -ē--s--- li-----. E_ v____ u_ l_______ E- v-l-s u- l-d-s-u- -------------------- Es vēlos uz lidostu. 0
Tahdon keskustaan. Es -ē-os-uz-p-lsē----centru. E_ v____ u_ p_______ c______ E- v-l-s u- p-l-ē-a- c-n-r-. ---------------------------- Es vēlos uz pilsētas centru. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K---s--a-u-n-kļūt----sta-i--? K_ e_ v___ n_____ u_ s_______ K- e- v-r- n-k-ū- u- s-a-i-u- ----------------------------- Kā es varu nokļūt uz staciju? 0
Miten pääsen lentokentälle? Kā-es v-ru----ļ-t-----------? K_ e_ v___ n_____ u_ l_______ K- e- v-r- n-k-ū- u- l-d-s-u- ----------------------------- Kā es varu nokļūt uz lidostu? 0
Miten pääsen keskustaan? Kā -- --r- -o-ļ-t uz-pi--ē-----e-t-u? K_ e_ v___ n_____ u_ p_______ c______ K- e- v-r- n-k-ū- u- p-l-ē-a- c-n-r-? ------------------------------------- Kā es varu nokļūt uz pilsētas centru? 0
Tarvitsen taksin. Man i- -e--ec---am- taksom---s. M__ i_ n___________ t__________ M-n i- n-p-e-i-š-m- t-k-o-e-r-. ------------------------------- Man ir nepieciešams taksometrs. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Man-i- --p---i-ša-s-pi-sēt-s p-ā--. M__ i_ n___________ p_______ p_____ M-n i- n-p-e-i-š-m- p-l-ē-a- p-ā-s- ----------------------------------- Man ir nepieciešams pilsētas plāns. 0
Tarvitsen hotellin. Ma---r -e--e---š-ma v---nīc-. M__ i_ n___________ v________ M-n i- n-p-e-i-š-m- v-e-n-c-. ----------------------------- Man ir nepieciešama viesnīca. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E---ēl---īr-- a--omašīn-. E_ v____ ī___ a__________ E- v-l-s ī-ē- a-t-m-š-n-. ------------------------- Es vēlos īrēt automašīnu. 0
Tässä on luottokorttini. T--ir ma-a k-ed----rt-. T_ i_ m___ k___________ T- i- m-n- k-e-ī-k-r-e- ----------------------- Te ir mana kredītkarte. 0
Tässä on ajokorttini. Te -r ma-a a-t-v----ā-- ap-ie--ba. T_ i_ m___ a___________ a_________ T- i- m-n- a-t-v-d-t-j- a-l-e-ī-a- ---------------------------------- Te ir mana autovadītāja apliecība. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? K--v-r--i-s----a-s-atī-? K_ v__ p______ a________ K- v-r p-l-ē-ā a-s-a-ī-? ------------------------ Ko var pilsētā apskatīt? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. A-z-j-e---- -ec-ilsētu! A_______ u_ v__________ A-z-j-e- u- v-c-i-s-t-! ----------------------- Aizejiet uz vecpilsētu! 0
Tehkää kiertoajelu. D---et-es--kskurs-j---a --ls-tu! D________ e_________ p_ p_______ D-d-e-i-s e-s-u-s-j- p- p-l-ē-u- -------------------------------- Dodieties ekskursijā pa pilsētu! 0
Menkää satamaan. Ai--jie- -- ----! A_______ u_ o____ A-z-j-e- u- o-t-! ----------------- Aizejiet uz ostu! 0
Tehkää satamakierros. D--ie-ie- e-s--r-i-ā pa-os-u! D________ e_________ p_ o____ D-d-e-i-s e-s-u-s-j- p- o-t-! ----------------------------- Dodieties ekskursijā pa ostu! 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? K---- iev-rī--- c----g-- -------t- v-l---? K____ i________ c_______ v_____ t_ v__ i__ K-d-s i-v-r-b-s c-e-ī-a- v-e-a- t- v-l i-? ------------------------------------------ Kādas ievērības cienīgas vietas te vēl ir? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!